12. syyskuuta 2014

Villisikapata

Riistaa saa nykyään syödäkseen valitettavan harvoin, mutta onneksi sentään silloin tällöin. Sain tuossa jokin aika sitten sedältäni pari säkillistä itse kaadettua villisikaa ja siitä sitten tuumasta toimeen. Avasin toisen pussin, josta paljastui vajaan kahden kilon luullinen villisian lapa.

Tästä syntyi ajatus villisikapadasta, jota hadutellaan todella pitkään, jolloin lihasta tulee äärimmäisen mureaa, mutta myös edelleen mehukasta, eikä se kuivu. Resepti on oman pään tuotos, lukuunottamatta sitä, että katajan- sekä männynoksien käytön pataruuassa nappasin muistaakseni Glorian Ruoka&Viini -lehdestä. Muista, että tuoreita oksia ei saa katkoa muutoin kuin maanomistajan luvalla.

Olennainen osa tätä pataruokaa on reseptissä mainittu Rauchbier, josta pataan tulee erittäin hyvä savuinen maku. Jos kyseinen olut ei ole vielä tuttu, voin lämpimästi suositella kokeilemaan sekä ruuanlaitossa että ruuan kyytipoikana. Oluessa on miellyttävä, todella savuinen maku, joka on saatu savustamalla maltaat perinteisin menetelmin.

Hauduta tätä pataruokaa pitkään, et tule pettymään.

Villisikapata
1 kg villisian lapaa
200 g porkkanaa
200 g juuriselleriä
200 g palsternakkaa
3-4 rkl voita
5 dl Aecht Schlenkerla Rauchbier Märzen -olutta
3 dl vahvaa riistalientä
2 katajanmarjaa
merisuolaa
mustapippuria
1 katajanoksa
3 pientä männynoksaa

Leikkaa villisian lavasta reiluja kuutioita ja poista lihasta myös kalvot. Kuori juurekset ja kuutioi reiluiksi paloiksi. Ota esiin valurautapata ja kuumenna se liedellä. Heitä pataan reilu nokare voita ja ruskista villisian lihat. Kippaa joukkoon juurekset, sekoita. Korkkaa olut ja kaada pataan. Lisää joukkoon noin 3 dl riistalientä (tai sen verran, että lihat juuri ja juuri peittyvät). Murskaa joukkoon pari katajanmarjaa. Mausta suolalla ja pippurilla, sekoita jälleen huolella.

Laita vielä lopuksi hyvin pestyt katajan- ja männynoksat padan päälle, kansi kiinni ja pata uuniin. Hauduta uunissa 80-90 asteessa niin kauan kuin jaksat. Mielellään yli 10 tuntia, meillä taisi pata muhia uunissa reilut 15 tuntia ja kyllä kannatti odottaa... Tarjoa perunamuusin kera.


4 kommenttia:

  1. Nyt todellakin vatsa ja mieli kaipaa pitkään haudutettavia, täyteläisiä pataruokia. Tämä kuulostaa aivan mahtavalta, villisikaa ja rauchbieriä ei ole meidän keittiössämme vielä tavattukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse en oluille juuri lämpeä, mutta O. nauttii rauchbierinsä sellaisella hartaudella, että sitä voin minäkin suositella varauksetta kokeilemaan :)

      Poista
  2. Villisika on ihanaa herkkua ja katajainen versio varmasti hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri äsken katselin teidän mahtavankuuloista Del Conten versiota ja otin linkin talteen, pakkasessa kun odottaa vielä toinen villisikapala :)

      Poista