29. elokuuta 2015

Grillattu flank steak -rulla

Flank steak on meidän perheessä erittäin usein syöty herkku. Tällä kertaa Familialta testiin saatu liha päätyi rullalle Martha Stewartin reseptiä mukaillen. Pinaattinen flank steak rullana on todella mehukas, maukas ja perinteisestä piristävällä tavalla poikkeava. Lihalämpömittari on tässäkin oiva apu, jotta koko komeudesta saadaan juuri sopivan kypsä.

Tarjoile herkku tomaattisen papumuhennoksen kera. Kertoisin siitäkin reseptin, jos olisin muistanut sen kirjoittaa ylös... Siinä oli ainakin tomaattia ja isoja valkopapuja, mustapapuja sekä sipulia.

Flank steak -rulla
250 g tuoretta pinaattia
0,5 dl tuoretta persiljaa
2 rkl kapriksia
2 rkl balsamiviinietikkaa
1 valkosipulin kynsi
0,25 tl chilijauhetta
suolaa
mustapippuria
noin 500 g flank steak
1 tl oliiviöljyä

Huuhtele pinaatit ja ryöppää ne nopeasti kiehuvassa vedessä. Valuta vesi pinaateista. Sekoita isoon kulhoon pinaatti, hienonnettu persilija, kaprikset, balsamiviinietikka, hienonnettu valkosipulin kynsi ja chilijauhe. Mausta suolalla ja mustapippuilla.

Nuiji flank steakia varovasti hieman ohuemmaksi. Levitä pinaattitäyte keskelle lihaa ja rullaa liha tiiviiksi rullaksi. Sido rulla kiinni paistilangalla. Grillaa rullaa kuumassa grillissä käännellen kunnes liha saa kauniin paistopinnan. Kääri liha folioon ja tökkää lihan keskelle paistomittari. Grillaile foliossa kunnes lihan sisälämpö on 56 astetta. Anna lihan vetäytyä hetken ja siivuta rulla parin sentin kiekoiksi. 




Toteutettu yhteistyössä Familian kanssa.

26. elokuuta 2015

Grillipizza

Kun pizzan kerran valmistaa grillissä, sitä ei kotioloissa enää muualla halua valmistaakaan! Pizzakiven kanssa pohjasta tulee mahtavan rapea ja grillin lämpötilan saa reippaasti kotiuunia kuumemmaksi.

Pizza grillissä (2 isoa pizzaa)
pizzapohja:
7 dl durumvehnäjauhoja
7 g kuivahiivaa
1 tl hienoa merisuolaa
3 dl vettä
4 rkl oliiviöljyä

tomaattikastike:
2 rkl oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä
0,25 tl cayennepippuria
1 tl basilikaa
1 tl timjamia
1 tl oreganoa
1 tl nokkosta
1 rkl punaviinietikkaa
400 g Mutti-tomaattimurskaa
mustapippuria
merisuolaa

täytteet, esim.:
herkkusieniä
chorizoa
paprikaa
maukasta juustoa raastettuna
tuoreyrttejä, esim. sitruunabasilikaa

Valmista aluksi kastike. Hienonna valkosipulinkynnet ja kuullota niitä mausteiden kera öljyssä miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia. Lisää joukkoon etikka ja tomaattimurska. Anna kiehua hiljalleen miedolla lämmöllä niin, että kastike keittyy kasaan sakeaksi tahnaksi. Mausta suolalla ja pippurilla.

Kastikkeen keittyessä kasaan valmista taikina. Sekoita kulhossa jauhojen joukkoon hiiva ja suola. Mittaa joukkoon 42-asteinen vesi ja sekoita taikina tasaiseksi. Vaivaa sitten joukkoon öljy. Jatka vaivaamista ja lisää tarvittaessa jauhoja niin, että taikina on pehmeää, mutta ei kuitenkaan tartu sormiin. Kun taikina on saanut sopivan sitkoisan rakenteen, peitä kulho liinalla ja anna taikinan kohota puolen tunnin ajan.

Leikkaa taikina kahtia, vaivaa ilmat pois ja kauli taikinasta kaksi isoa pizzakiven (meillä 33cm x 38cm) kokoista levyä. Nosta ohuet levyt varovasti pizzakiven kokoisten leivinpaperiarkkien päälle.

Laita pizzakivi kylmään grilliin ja kuumenna grilli sitten vähitellen niin, ettei kivi halkea. Kuumenna grilli vähintään 300-asteiseksi.

Levitä pizzapohjille tomaattikastiketta, juustoa, chorizoviipaleita sekä sieni- ja paprikasiivuja. Nosta pizza varovasti grilliin (leivinpaperi voi jäädä mukaan). Anna pizzan paistua kymmenisen minuuttia. Pizza on valmis, kun juusto on sulanut ja pohja rapea - tarkkaile, ettei pohja pääse palamaan.

Nosta pizza uunista ja levitä sen päälle tuoreyrttejä. Toista sama toisen pizzapohjan kanssa.

24. elokuuta 2015

Sitruksinen vadelma-mustikka-britakakku

Kesäkakkujen kunkku on pehmoinen britatorttu, iki-ihana klassikko, johon saa uutta potkua varioimalla täytteitä. Tällä kertaa kakun väliin pääsi lime curd -tahnaa, jogurttivaahtoa ja mehukkaita kotimaisia vadelmia sekä mökkituliaisina kotiin kulkeneita mustikoita. Mantelilastujen sijaan ripottelin marengin pinnalle kookoshiutaleita.

Kakun piti riittää paitsi viime viikonloppuna parille kyläilyporukalle, myös alkuviikon lomaltapaluuahdistuksen torjuntaan, joten tein taikinaa ja marekia todella reilut satsit. Siis todella, todella reilut. Kakusta tulikin ihan valtava - ja onneksi ihan valtavan herkullinen!

Viime kesänä pyöräyttämääni raikasta mansikka-raparperi-britaa voi puolestaan käydä tutkailemassa täältä.

Britakakku (uunipellillinen)
marenkipäällinen:
7 kananmunan valkuaista
3,5 dl valkoista sokeria
1,5 rkl kookoshiutaleita

pohja:
375 g voita
3 dl valkoista sokeria
7 kananmunan keltuaista
3 dl kevytmaitoa
3 dl erikoisvehnäjauhoja
1,5 dl perunajauhoja
2 rkl leivinjauhetta
0,75 tl vaniljajauhetta

täyte ja päällinen:
2 dl vispikermaa
0,5 dl valkoista sokeria
2 dl paksua maustamatonta jogurttia
1 dl lime curdia
250 g tuoreita vadelmia
 250 g tuoreita mustikoita

Vatkaa valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Siirrä syrjään odottamaan (tässä järjestyksessä ei tarvitse pestä vatkaimen osia välillä).

Sulata voi huoneenlämpöiseksi ja vaahdota se sokerin kanssa. Lisää joukkoon keltuaiset ja jatka vatkaamista vielä hetken. Sekoita kuivat aineet keskenään ja vatkaa ne sitten taikinan joukkoon yhdessä maidon kanssa.

Sudi leivinpaperille ohut kerros esim. mautonta viinirypäleensiemenöljyä ja levitä taikina sitten nuolijalla tasaiseksi kerrokseksi leivinpaperin päälle uunipellille.

Levitä marenkivaahto taikinan päälle tasaiseksi kerrokseksi, ripottele päälle kookoshiutaleita ja paista kakkupohjaa 160-asteisessa kiertoilmauunissa 30 minuutin ajan. Anna kakkupohjan jäähtyä ja jaa se sitten neljään osaan.

Vatkaa kerma ja sokeri vaahdoksi ja sekoita joukkoon jogurtti.

Nosta ensimmäinen kakkupohjan pala tarjoiluastialle, levitä päälle lime curdia ja jogurttikermavaahtoa ja ripottele pinnalle mustikoita ja vadelmia. Lisää sitten toinen ja kolmas kakkupohjakerros samoin täyttein. Asettele päälle viimeinen kakkupohjanpalanen. Levitä jäljelle jäänyt jogurttikermavaahto kakun päälle ja asettele koristeeksi marjoja. Tarjoile.

22. elokuuta 2015

Kantarellirisotto kantarellipyreestä

Auto oli jo pakattu, kun kipaisimme mökillä vielä takametsikössä tutkailemassa, löytyisikö kantarelleja kotiinviemisiksi. Löytyihän niitä, kolme litraa vain vartin kävelyllä! Ihmeellinen paikka tuo Savonmaa näin turkulaisen näkökulmasta. Meillä päin kun kantarellit olivat lähes aina kiven alla, eivätkä kirjaimellisesti vaan kuvainnollisesti...

Bongasin Truly Kira -blogista kivankuuloisen kantarellirisoton reseptin, joka pääsi pienin muutoksin heti testiin. Kermainen kantarellipyree antaa risotolle ihan superintensiivisen maun ja tuhdin rakenteen, joten mahtava risotto toimii parhaiten pieninä annoksina vaikkapa alkupalana tai väliruokana. Tähän ohjeeseen on Kira kyllä saanut tiivistettyä mainiosti lempparisieneni aromin!

Juomasuosituksena sopivasti hapokas ja raikkautta tuova toscanalainen Villa Antinori Bianco 2014.

Kantarellirisotto
kantarellipyre:
2 keltaista kesäsipulia
2 rkl oliiviöljyä
2 l kantarelleja
2 tl sherryviinietikkaa
2 rkl kuivaa sherryä (korvasimme konjakilla)
50 g voita
3 dl kuohukermaa
merisuolaa
mustapippuria

risotto:
1 rkl oliiviöljyä
reilu litra sienilientä kantarellifondista
4 dl arborio-riisiä
2 dl kuivaa valkoviiniä (esim. Villa Antinori Bianco 2014)
1 dl raastettua parmesania
merisuolaa
mustapippuria

lisäksi:
1 l pieniä kantarelleja
voita
yrttejä koristeluun (käytimme mäkimeiramia)

Suikaloi sipulit ohuiksi viipaleiksi. Kuumenna öljy pannulla, lisää mukaan sipulit ja pari hyppysellistä suolaa. Paista sipuleita, kunnes ne saavat kullankeltaisen värin ja alenna sitten lämpöä. Kuullota sipuleita vielä vartin verran niin, että ne saavat syvemän värin ja karamellisoituvat hieman. Siirrä sipulit sivuun odottamaan ja kuivaa pannu.

Riivi suurimmat sienet muutamaan osaan ja paista sieniä kuivalla kuumalla pannulla, kunnes suurin osa nesteestä on haihtunut. Lisää sipulit takaisin ja kaada mukaan myös viinietikka ja sherry/konjakki. Kiehauta.

Ruskista voi pienessä kattilassa kuumentamalla sitä hiljalleen, kunnes voin väri tummenee ja tuoksu muuttuu pähkinäiseksi. Varo kuumentamasta liikaa, ettei voi pala.

Lisää ruskistettu voi ja kerma sienten joukkoon ja kiehauta. Mausta kastike suolalla ja pippurilla. Jos kastike on kovin paksua, lisää joukkoon sienilientä tai vettä (emme lisänneet, mutta originaaliohjeessa vettä tulee 2 dl). Surauta kastike sitten sauvasekoittimella tasaiseksi, sileäksi pyreeksi.

Valmista risotto. Kuumenna öljy kasarissa ja kuullota öljyssä riisinjyviä, kunnes ne muuttuvat läpikuultaviksi ja tuoksuvat hieman pähkinäisiltä. Kuumenna samalla sieniliemi kattilassa kiehuvaksi. Kaada valkoviini riisien joukkoon ja anna sen imeytyä. Lisää riisien joukkoon kuumaa sienilientä kauhallinen kerrallaan ja hämmennä seosa samalla hiljalleen. Kun kauhallinen on imeytynyt, lisää perään seuraava ja jatka näin, kunnes riisi on sopivan al dente. Lisää pyree risoton joukkoon, kuumenna risotto vielä ja ota se sitten pois liedeltä.

Raasta parmesan ja sekoita risoton sekaan. Mausta suolalla ja pippurilla. Anna risoton vetäytyä kannen alla muutaman minuutin verran.

Paista pienet kantarellit kullanruskeiksi reilussa voissa.

Tarkista vielä risoton koostumus ja lisää tarvittaessa sienilientä, risotto saa olla tarjoiltaessa löysää. Lappaa risottoa maltilliset annokset lautasille ja koristele paistetuilla kantarelleilla ja tuoreyrteillä.

16. elokuuta 2015

Hummus ja marokkolainen jauhelihapaistos

Tämä resepti on napattu kirjasta Hanna Sumari & pienet suuret reseptit, jonka saimme veljeltäni joululahjaksi. Annos on melko yksinkertainen, mutta mausteidensa ansiosta erittäin maukas, raikas ja jopa hieman yllättävä. Ruoka on myös nopea valmistaa, joten se soveltuu hyvin arkiruuaksikin.

Hummus
400 g säilöttyjä kikherneitä
0,5 dl sitruunamehua
3 rkl vaaleaa tahinia
1 valkosipulinkynsi
1 tl jeeraa
2 rkl oliiviöljyä
0,5 tl suolaa

Huuhdo ja valuta kikherneet. Purista sitruunasta mehut tehosekoittimeen ja pilko joukkoon valkosipulinkynsi. Lisää joukkoon kaikki loput ainekset ja surauta tahnaksi, notkista tarvittaessa vedellä.

Jauhelihapaistos
2 rkl oliiviöljyä
450 g naudan jauhelihaa
0,5 tl kuminajauhetta
0,5 tl kanelia
0,25 tl cayennepippuria jauhettuna
0,5 tl jauhettua korianteria
0,5 tl jauhettua maustepippuria
0,5 tl suolaa
0,5 dl lihalientä
1 limetti

Murenna jauheliha kuumalle pannulle ja paista se tummanruskeaksi. Ripottele kaikki mausteet sekaan ja sekoita hyvin. Kuumenna lihaliemi ja lisää joukkoon. Kiehuta paistosta miedolla lämmöllä kunnes lihaliemi on imeytynyt. Raasta lopuksi limetin kuori sekaan.

Nostele hummusta lautaselle ja tee hummukseen pieni kuoppa. Lorauta kuoppaan hyvää oliiviöljyä ja nostele jauhelihaa päälle. Koristele paprikajauheella, oliiviöljyllä ja tarjoa parin limelohkon kera.

12. elokuuta 2015

Basilika-mustikkapiirakka


Glorian ruoka ja viini -lehden 5/2015 kansikuvassa komeileva basilika-mustikkapiirakka ehti kummitella mielessä koko lomareissun ajan, joten heti mökille päästyä olin onnesta soikeana, kun pikkukokin mummi tuli aamulla herättelemään vastapoimitun mustikkakulhon kera. Ei muuta kuin leipomaan!

Originaaliohje löytyy täältä, mutta alle naputtelemani versio on vähintäänkin yhtä herkullinen! Basilika maistuu kivasti jo uunilämpimässä piirakassa, mutta yön yli kylmässä levättyään yrtin ja mustikan liitto pääsi vasta toden teolla oikeuksiinsa. Toimii!



Basilika-mustikkapiirakka
basilikasokeri:
3/4 ruukkua basilikaa
1,5 dl valkoista sokeria

taikina:
1 dl basilikasokeria
125 g voita
1 kananmuna
2,5 dl erikoisvehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
0,25 tl merisuolaa

täyte:
n. 0,5 l tuoreita mustikoita
2 rkl perunajauhoja

murupäällinen:
0,5 dl basilikasokeria
50 g voita
1,5 dl erikoisvehnäjauhoja
10 basilikanlehteä


Mittaa sokeri ja basilikanle1hdet tehosekoittimeen (kuivaa tarvittaessa basilikanlehdet ensin kevyesti paperilla) ja surauta tasaiseksi seokseksi.

Sulata taikinan voi pehmeäksi ja mittaa sen joukkoon 1 dl basilikasokeria. Sekoita lusikalla tasaiseksi ja lisää kananmuna. Sekoita taas, mittaa mukaan kuivat aineet ja pyöräytä taikina tasaiseksi. Voitele pyöreä 26 cm piirakkavuoka ja levitä taikina vuuan pohjalle ja reunoille.

Pyörittele mustikat perunajauhossa ja levitä taikinan pinnalle.

Sulata murupäällisen voi pehmeäksi ja sekoita loppu basilikasokeri tsen joukkoon. Nypi mukaan vehnäjauhot. Riivi basilikanlehdet pieniksi palasiksi ja sekoita muruseoksen joukkoon. Levitä murut mustikoiden pinnalle.

Paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa reilun puolen tunnin ajan.

Makeannälkäinen O sai lopulta valokuvauksestani tarpeekseen, törkkäsi piirakan keskelle "basilikapalmun" ja ilmoitti, että nyt syödään!

9. elokuuta 2015

Ruokamatkailua Malesiassa ja Thaimaassa

Heinäkuumme oli täynnä aurinkoa, upeita maisemia ja huikeita makuelämyksiä! Lensimme hektiseen Bankokiin, josta parin päivän päästä lähdimme lounaan suuntaan, perinteiseen rantakohde Hua Hiniin. Sieltä matka jatkui tunnin verran etelään, vähemmän tunnettuun, kolmen hienon laguunin ympärillä verkkaisesti elelevään Prachuap Khiri Khaniin.

Leppoisasta Prachuapista matka jatkui takaisin Bangkokiin. Parin viikon thaimaanreissun päätteeksi lensimme Malesiaan. Ensimmäisen viikon majailimme katuruokamekka Georgetownissa Penangin saarella ja sieltä suuntasimme bussilla viimeisiksi matkapäiviksi ihmettelemään Kuala Lumpurin pilvenpiirtäjiä.

KL:stä lensimme takaisin kotiin, ja heti pyykkivuoren selättämisen jälkeen suuntasimme rauhoittumaan mökille. Tietysti kaupan ja torin kautta; olihan se pakko välittömästi saada ruisleipää, mansikoita, kantarellejä, uusia perunoita, grillimakkaraa...

Tässä etelä-savolaisen järven rannalla muutaman päivän kotimaan kaunista valoa, raikasta ilmaa ja metsän hiljaisuutta ihasteltua tuli tunne, että voisi avata tietokoneen ja alkaa naputella matkakokemuksia blogiinkin. Reissasimme siis näissä paikoissa:
  • Bangkok
  • Hua Hin
  • Prachuap Khiri Khan
  • Georgetown/Penang
  • Kuala Lumpur
Matkatavaraa oli kahden aikuisen ja 1v 3kk Pikkukokin mukana kiitettävästi, mutta tuliaisiakin mahtui silti reilusti mukaan rinkkaan. Allaolevassa kuvassa vasemmalta oikealle: kolme pakettia durian-karkkeja, kuivattua muskottipähkinän kuoriosaa, kopi luwak -sivettikissakahvia (hölmönä luin tarhakissojen epäeettisestä kohtelusta vasta juuri äsken...), lasten harjoitussyömäpuikkoja, muskottipähkinäsiirappia, kalakastiketta, Cameron Highlands -teetä, Sarawakin mustapippuria, galangaljauhetta, jasmiiniteetä, belacan-raputahnaa, syömäpuikkoja, paahdettuja sokeriherneitä, kuivattua rosellea, kuivattua jakkihedelmää, inkiväärikarkkeja, pakastekuivattua rambutania, pakastekuivattua mangostania, kuivattua tamarindia ja pakastekuivattua duriania. Sukulaiset, ystävät ja työkaverit beware!

Mutta nyt täytyy päästä lukemaan, mitä kaikkea kivaa kanssabloggaajat ovatkaan kesän aikana puuhanneet ja kokkailleet. Ja onhan se onneksi vielä viikko lomaakin jäljellä!