Testissä Naughty Brgr

Naughty Brgr ulkoa

Harvoin, jos koskaan tulee kirjoitettua ravintola-arvioita. Nyt oli kuitenkin pakko.

Valtaisan hypen saattelemana avattu Naughty Brgr sijaitsee Helsingin keskustassa muutaman minuutin kävelymatkan päässä Kampista, Lönnrotinkadulla. Suuntasimme testamaan tämän huomattavan paljon mediahuomiotakin jo ennen avausta saaneen ravintolan heti avausviikonlopun lauantaina.

Kuuntelin sattumalta Radio Rockia juuri edellisellä viikolla ja päivän haastattelussa oli itse pääjehu Herlevi. Se kävi nopeasti selväksi, että itseluottamusta mieheltä ei ainakaan oman ravintolansa suhteen puuttunut, ja toisaalta, miksi pitäisikään puuttua. Omaan asiaansa on toki hyvä uskoa. Eri asia on se, meneekö itseluottamus jossain kohtaa hieman överiksi.

Kyseisen haastattelun aikana mainittiin nimittäin muun muassa se, että Naughty Brgr on heittämällä maailman TOP 3 hampurilaisen joukossa. Tämä oli tietenkin yksi syy käydä katsastamassa onko miehen puheissa perää, tässä kohtaa epäilytti hieman. Toivoin kuitenkin parasta. Olisiko Suomessa vihdoin luotu maailman parhaan purilaisen resepti?

Joka tapauksessa, olimme lauantaina hyvissä ajoin paikalla, koska Pikkukokin oli saatava ruokaa ennen päiväunia. Taisimme saapua ravintolaan reilu vartti avaamisen jälkeen. Asiakkaita oli tuohon aikaan paikalla kourallinen, ehkä kymmenen. Onneksi olimme ajoissa, sillä oman tilauksemme jälkeen jonoa alkoi kertyä jo ulos asti. Kiinnostusta paikka siis ainakin oli herättänyt.

Astuimme sisään ravintolaan ja ensivaikutelma oli pelkistetty, jopa valitettavan kolkko. Ehkä sisustus vielä ehostuu jatkossa, kun homma saadaan kunnolla polkaistua käyntiin. Toivoa sopii, kuten monessa muussakin asiassa...

Itse ruokien tilaaminen sujui jouhevasti. Tilasimme kolme hampurilaista (Naughty Brgr Double Trouble, Cuban Frita! Double Trouble ja pikkumiehelle NYC Cheese Brgr), lisäksi pimped fries -annoksen sekä kaksi kolaa. Sitten alkoivatkin haasteet.

Kun tilaus oli vastaanotettu, meille kerrottiin, että ruuat on noudettavissa, kun kuulemme henkilökunnan huutavan oman tilauksemme numeron. Tiedoksi, oman tilausnumeron kuuleminen saattaa olla yllättävän hankalaa täydessä, suhteellisen meluisassa ravintolassa. Varsinkin, kun ei tiedä, kuinka kauan täytyy odottaa. Oletimme, että saamme ruuat noin vartissa.

Istuimme siis pöytään odottamaan. Sitten tosiaan odoteltiin. Ja odotettiin vielä pikkuisen lisää. Vaikka ravintolassa oli tilauksemme aikaan vain noin kymmenen asiakasta, joista osa jo söi, ruokien valmistuminen kesti yllättävän kauan. Ruokien valmistus kesti lopulta noin 50 minuuttia, joten kyseessä ei ole ilmeisestikään mikään pikaruokapaikka. Ainakaan avausviikonloppuna. Toivottavasti palvelu hieman nopeutuu, sillä hampurilaispaikassa ei ole ehkä totuttu odottelemaan annoksia lähes tuntia. Eikä mielestäni pidäkään, kyseessä on kuitenkin "vain" hampurilainen. Alkukankeutta?

Kävin hakemassa valmistuneen tilauksen, kun luulin kuulevani tilausnumeromme. Ihme kyllä, kuulin oikein. Haasteena ruokien noutamisessa oli vielä se, että koko tilaus piti saada kannettua itse pöytään, apuja tähän operaatioon ei ravintolasta saa. Huterasti, mutta varmasti sain kuin sainkin tilauksemme kannettua jo täyttyneessä ravintolassa pöytäämme. Pääsimme syömään.

NYC Cheese Brgr

Ensivaikutelma hampurilaisista oli "ihan ok". Ei mitenkään säväyttävä ulkonäöllisesti, kuten kuvista voi havaita. Entäs se paljon etukäteen kehuttu maku sitten? Maailman TOP 3 -listalla? Valitettavasti ei.

Edelleen, "ihan ok". Burgereissa oli ihan maukas ja kohtuullisen mehevä naudan jauhelihapihvi vaikka se olikin paistettu läpikypsäksi. Pihviin oli saatu mukavasti grillin makua, siitä pisteet. Jos haastattelusta muistan, pihvit ovat naudan kyljestä jauhettuja. Mielenkiintoinen valinta, voisi joskus kokeilla itsekin.

Etenkin yllä oleva peruskokoinen NYC Cheese Brgr oli melko ohut lätyskä: pihvi, juusto, kurkkua ja tomaattia. Taisi välissä olla myös pieni pala salaattia ja punasipulia. Puolitoistavuotiaalle maistui kuitenkin yllättävän hyvin. Isommalla saattaisi jäädä nälkä.

Sitten se eniten etukäteen hypetetty ja ravintolan nimikkoannos: Naughty Brgr.

Naughty Brgr Double Trouble

Nimikkoburgeri sisältää pihvin, cheddaria, sinihomejuustoa, pekonihilloketta, sinappikaalia ja aiolia. Tämäkin burgeri oli ihan perusmaukas, mutta ei varsinaisesti säväyttänyt yhtään mitenkään. Meidän listalla ei asiaa kolmen parhaan purilaisen listalle, vaikka sinällään olikin "ihan ok". Ehkä nämä hampurilaiset olisivat saaneet paremmat pisteet, mikäli hinta olisi ollut kohdallaan. Makua ja onnistumista verrataan kuitenkin hintaan, laatuun ja valtaisaan hypeen ja hehkutukseen.

Itse tilasin siis Cuban Frita! -burgerin, jonka sanottiin sisältävän mm. mausteisen pihvin ja chorizoa sekä täydellisen kananmunan.

Cuban Frita! Double Trouble

Itse pidän tulisesta ja mausteisesta ruuasta, mutta tästä burgerista puuttui se viimeinen silaus, kuten
oikeastaan muistakin. Viittä vaille valmis, kuten muutkin maistelemamme burgerit, valitettavasti. Kaipasin reilumpaa ja rohkeampaa maustamista, kun sitä vähän lupailtiin burgerin "tuoteselosteessakin". Kananmuna ei ollut mielestäni myöskään "bull's eye" kuten luvattu, vaan hieman kuivan puolelle paistettu. Muutoin "ihan ok" -burgeri tämäkin.

Purilaissämpylät olivat hyviä, pehmeitä ja maukkaita. Syömisen edetessä kastike tosin pehmentää sämpylän lähes tohjoksi. Kannattaa syödä nopeasti. Varaudu sotkuun.

Side-orderina tilaamamme "pimped fries" -annos oli sitten valitettavasti totaalinen antikliimaksi. Nämä "tuunatut" ranskalaiset olivat käytännössä peruskaupan valmisranskalaiset, joskin hieman viilenneet sellaiset. Suola puuttui ainakin meidän ranskalaisista myös lähes kokonaan, ei hyvä.

Tuunaus sisälsi siivutettua chiliä ja hieman rapeaa sipulia. Seassa oli pläjäys ketsuppiakin tai ainakin jotain ketsupin kaltaista ainesosaa. Ranskalaiset piti toki yrittää syödä käsin (koska tuolloin ravintolassa ei ollut esim. haarukoita). Tämä oli todellisuudessa mahdoton ajatus. Onneksi pöydissä olevat talouspaperit eivät loppuneet kesken, mekin saimme tuhlattua talouspaperia lähes puoli rullaa aterian aikana. Kyllä, ravintolan pöydillä oli ihan perus talouspaperirullat. Ilman telinettä tai mitään muuta ylimääräistä. Rehellinen meininki, voisi joku sanoa. Toinen voisi sanoa, että pelkistetty, jopa kolkko.

Pimped fries ja NYC Cheese Brgr

Kun ranskalaisten hinta oli vieläpä huimat lähes viisi euroa, tästä jäi lähinnä paha maku suuhun. Niin kirjaimellisesti että kuvainnollisestikin. Suoraan sanottuna nämä "ranskalaiset" olivat täysin turhat. Hintaan nähden olisi toivonut esimerkiksi itse tehtyjä laadukkaita, kuorellisia maalaisranskalaisia. Mäkkäristä saa valitettavasti tällä hetkellä parempia.

Syötyämme meille jäi myös epäselväksi se, täytyykö ravintolassa korjata itse roskat pöydästä vai ei. Oletimme, että tähän hintaan ei sentään tarvitse itse siivota. Kävelimme leuka rinnassa ulos. Siivoamatta.

Ravintolan plussat
+ Mehevä ja grillinmakuinen pihvi (vaikka olikin läpikypsä ainakin meillä)
+ Hyvä sämpylä

Ravintolan miinukset
- Hinta
- Ranskalaiset
- Palvelu ja palvelun hitaus
- Viimeistelemättömättömyys yleisesti (sekä ruuassa että tiloissa)

Lopputulos: rahaa paloi tähän kokeiluun 51,90 euroa, joka on käsittämättömän paljon siihen nähden, että nälkäkin hieman jäi. Siitäkin huolimatta siitä, että meidän aikuisten burgerit olivat vieläpä kahdella pihvillä varustettuja versioita. Valitettavasti paikan hintataso on laatuun nähden liian kova. Varsinkin, kun verrataan kokemusta ja hintaa siihen, että nyt piti olla kyseessä se maailman kolmen parhaan purilaisen joukossa oleva burgeri. Jos näin on, on maailmalla melko heikko taso hampurilaisissa.

Yhden aikuisen aterian kustannukset kohoavat kohtalaisen helposti lähes 25 euron, mikäli tilaa ison hampurilaisen, ranskalaiset ja juoman. Hintaa ateriallensa saa toki vielä lisää, jos haluaa kylkeen vielä esimerkiksi jonkin kastikkeen. Tämä on valitettavasti hampurilaisateriasta liikaa.

Kuitti

Tätä kirjoittaessa huomasin myös, että hintoja on ilmeisesti hieman muutettu käyntimme jälkeen. Nykyään esim. kokis maksaa 3,80 euroa, mutta Cuban Frita! -burgerin hintaa on alennettu eurolla. Pientä hienosäätöä on siis tehty, mutta kokonaisuuteen tällä ei juuri vaikutusta ole.

Paikalla voi olla alun huuman jälkeen pitkä ja kivinen tie saada pysyvä asiakaskunta aikaan. Tätä kirjoittaessa ainakin eat.fi -palvelussa on myös melko kriittisiä arvioita kyseisestä ravintolasta. Emme ole siis ainoita, jotka joutuivat valitettavasti pettymään. Odotukset olivat kovat ja toivoimme, että paikka olisi ollut positiivinen elämys ja, että vihdoin Helsinki on saanut täydellisen burgeripaikan. Saapa nähdä kuinka pitkälle hype kantaa, epäilyttää.

Menisimmekö uudelleen? En usko. Tilanne olisi ehkä toinen, jos hinta vastaisi laatua ja yleiskokemusta.