30. maaliskuuta 2015

Mustekalaa ja sinisimpukoita tomaattikastikkeessa

Babymustekalat olivat luottokalatiskiltämme loppu, joten uskaltauduimme vihdoin ostamaan kunnon tursasta. Ystävällinen kalatiskin myyjä leikkasi meille kokonaisesta mustekalasta kolme lonkeroa (Siskot kokkaa -blogista löytyy kyseisestä herrasta ja mustekalasta sopivasti kuvakin) ja niiden seuraksi nappasimme mukaan myös setin sinisimpukoita. Sitten ei muuta kuin tomaattikastike tulille ja nautiskelemaan.

Juomasuosituksena Soaven viinialueelta kotoisin oleva, garganega-rypäleestä appassimento-menetelmällä valmistettu, kuivatuilta hedelmiltä hennosti tuoksuva kuiva valkoviini Sartori Marani Appassimento 2013.

Mustekalaa ja sinisimpukoita tomaattikastikkeessa
750 g mustekalaa (3 isoa lonkeroa)
2 rkl valkoviinietikkaa
8 valkosipulinynttä
2 keltasipulia
1 vihreä jalapeño
loraus oliiviöljyä
1 rkl paprikajauhetta
800 g kokonaisia San Marzano -säilyketomaatteja (näihin kannattaa oikeasti panostaa)
1 dl kuivaa appassimento-valkoviiniä (esim. Sartori Marani Appassimento 2013)
0,5 sitruuuna
400 g sinisimpukoita
1 ruukku silopersiljaa
merisuolaa
mustapippuria
rapeakuorista maalaisleipää

Pese mustekalanlonkerot huolellisesti. Kiehauta kattilassa runsaasti vettä ja lisää joukkoon valkoviinietikka ja kaksi kokonaista valkosipulinkynttä. Dippaa ja nosta lonkerot kolmeen kertaan kiehuvaan veteen, jotta ne kiertyvät kauniisti kerälle ja keitä lonkeroita sitten 20 minuutin ajan.

Samalla kun mustekala kypsyy, hienonna sipulit, valkosipulinkynnet ja chili. Kun mustekala on valmis, nosta kattila liedeltä ja anna lonkeroiden jäähtyä keitinliemessä toiset 20 minuuttia. Kuullota sipuleita ja chiliä oliiviöljyssä paprikajauheen kanssa miedolla lämmöllä reilun parinkymmenen minuutin ajan.

Nosta lonkerot mausteliemestä lautaselle. Lisää tomaatit ja valkoviini sipulipaistoksen joukkoon ja anna hautua miedolla lämmöllä. Irrota lonkeroista ylimääräinen löysä nahka ja pilko lonkerot suupaloiksi. Purista lonkeroiden päälle sitruunamehu ja ripottele päälle suolaa.

Siisti sinisimpukat ja nosta tomaattikastikkeen lämpö kiehuvaksi. Lisää joukkoon lonkeropalat ja simpukat, peitä kattila kannella ja hölskyttele simpukat nopeasti kastikkeen sisään. Anna kiehua muutama minuutti, kunnes simpukat aukeavat (nouki aukeamattomat yksilöt pois). Nosta kattila liedeltä, silppua joukkoon persilja ja rouhi sekaan makusi mukaan mustapippuria ja suolaa. Tarjoile muhennos tuoreen maalaisleivän kera.

28. maaliskuuta 2015

Karitsan parikyljykset Välimeren salaattipedillä

Familialta testiin saatu lampaanlihasetti innoitti ottamaan varaslähdön pääsiäiseen näiden mureiden karitsankyljysten muodossa. Uudesta-Seelannista kotoisin olevat mehukkaat parikyljykset ovat superhelppoja valmistaa ja ne sopivat pääsiäispöytään monenmoisten lisukkeiden kaveriksi.

Tämän lisukeohjeen nappasimme Ottolenghin nimikkokirjasta ja eipä tässä voi kuin nöyrästi suupieliään nuoleskellen kehua annosten mainiota makumaailmaa. Erityisesti säväyttivät uunissa puolikuivatut makoisat kirsikkatomaatit.

Viinivalinnasta ei sitten jääkään jälkipolville kerrottavaa. Avasimme nimittäin jostain käsittämättömästä syystä tähän settiin aivan väärän pullon, Best Winesta tallinnantuliaisina tuodun bulgarialaisen Bessa Valley Enira 2009 -punaviinin. Kelpo viini, mutta totaalisen liian raskas karitsalle ja salaatille. Jos satutte kyseiseen viiniin törmäämään, sitä kannattaa ehdottomasti kokeilla vaikkapa tuhdin riistaruuan kaverina.

Tallinnan Best Winen valikoimaa.

Karitsan parikyljykset Välimeren salaattipedillä
1 kg Familian karitsan parikyljyksiä
250 g kirsikkatomaatteja
1 kesäkurpitsa
250 g vihreitä parsoja
200 g halloumijuustoa
1 ruukku rucolaa
oliiviöljyä
mustapippuria
merisuolaa

Basilikakastike
1 ruukku basilikaa
1 valkosipulinkynsi
0,75 dl oliiviöljyä
mustapippuria
merisuolaa

Ota karitsat hyvissä ajoin ennen paistamista lämpenemään huoneenlämpöön. Valmistele ensin salaatti, se saa viilentyä ennen tarjoilua.

Puolita kirsikkatomaatit ja pyörittele ne keyesti oliiviöljyssä, suolassa ja mustapippurissa. Asettele tomaatit leikkuupinta alaspäin leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista toaatteja 50 minuutin ajan 175-asteisessa uunissa.

Viipaloi kesäkurpitsat mandoliinilla tai juustöhöylällä pitkittäin ohuiksi siivuiksi. Pyörittele siivut öljyssä, suolassa ja pippurissa. Kuumenna grilli tai valurautapannu tulikuumaksi ja paista kurpitsansiivut nopeasti kummaltakin puolelta.

Leikkaa parsoista puumaiset päät irti ja keitä niitä neljän minuutin ajan runsaassa vedessä. Jäähdytä parsat kylmällä vedellä ja kuivattele ne. Pyörittele sitten parsatkin suolassa, mustapippurissa ja oliiviöljyssä ja paista niihin kaunis grillipinta.

Leikkaa juusto viipaleiksi, pyörittele palat öljyssä ja paista nekin nopeasti.

Mittaa kaikki kastikkeen aineet monitoimikoneeseen ja surauta ne tasaiseksi soossiksi.

Paista huoneenlämpöisiä parikyljyksiä kuumassa grillissä tai pannussa vajaan parin minuutin ajan per puoli niin että ne jäävät mukavasti mediumiksi. Suolaa ja pippuroi lihat ja kääri ne folioon vetäytymään vajaaksi kymmeneksi minuutiksi.

Kokoa kyljysten vetäytyessä salaatti sekoittamalla tomaatit, kesäkurpitsat, parsat, juustoviipaleet ja rucola varovasti yhteen ja nostelemalla salaatti lautasille. Nosta lopuksi päälle karitsan parikyljykset ja pirskottele koko komeuden päälle reilusti basilikakastiketta.


Toteutettu yhteistyössä Familian kanssa.

25. maaliskuuta 2015

Kesäkurpitsa-chorizolasagne

Lasagne on helppo ja nopeahko arkiruoka, jota voi varioida mielin määrin ja vieläpä valmistaa kerralla ison määrän pakastimeen kiirepäivien varalle. Ja niitähän nykyään riittää, kun kohta yksivuotiaaksi (!) hujahtanut pikkukokkikin on tänään aloittanut laitostumisharjoittelun päiväkodissa.

Vaikka vanhempia jännitti, itse pikkukaveria eivät uudet kuviot onneksi näyttäneet hetkauttavan, päinvastoin heppu unohti kuulemma O:n olemassaolon samantien ja suuntasi innoissaan leikkimään. Arkipäivät ovat kuitenkin muuttuneet niin paljon hektisemmiksi, että illallista kaivetaan yhä useammin nälkäisinä pakastimen uumenista. Onneksi hyvä lasagne maistuu kelvolliselta mikrotettunakin!

Tällä kertaa tarkoituksena oli alunperin tehdä kesäkurpitsalasagnea niin, että kurpitsansiivut korvaavat pastalevyt, mutta nälkä voitti ja halusimme lasagnesta mahdollisimman ruokaisaa. Lasagnelevyt voi siis yhtä lailla hyvin jättää setistä poiskin, jos esimerkiksi mielii vältellä valkoisia viljoja.

Chorizo-kesäkurpitsalasagne (2 lasagnevuokaa)
1 iso keltasipuli
3 sellerinvartta
3 porkkanaa
1 punainen mieto chili
700 g sika-nauta-jauhelihaa
100 g kestomakkara-chorizoa
1 rkl kuivattua basilikaa
1 rkl kuivattua oreganoa
1 tl kuivattua timjamia
1 tl kuivattua lipstikkaa
1 tl kuivattua persiljaa
100 g pinaatinlehtiä
170 g säilykepapuja (esim.  GoGreen papumix)
800 g tomaattimurskaa
4 dl ruokakermaa
100 g cheddarjuustoa
1 rkl punaviinietikkaa
1 tl ruskeaa ruokosokeria
1 tl merisuolaa
mustapippuria
3 kesäkurpitsaa
lasagnelevyjä

Kuutioi sipuli, sellerinvarret ja porkkanat ja hienonna chili. Kuullota edellämainittuja kymmenisen minuuttia kasarissa oliiviöljyssä. Lisä joukkoon jauheliha ja ruskista. Kuutioi chorizo ja lisää mukaan paistokseen. Sekoita joukkoon yrtit ja sitten pinaatit ja pavut. Lisää mukaan tomaattimurska ja kerma ja kiehauta kastike. Kuutioi cheddar ja sulata soossiin mukaan. Lorauta joukkoon punaviinietikka ja mausta kastike suolalla ja pippurilla.

Siivuta kesäkurpitsat mandoliinilla tai juustohöylällä pitkittäin.

Lado lasagnevuokaan vuorotellen kastiketta, kesäkurpitsasiivuja ja lasagnelevyjä. Paista lasagnea 175-asteisessa kiertoilmauunissa 30 minuutin ajan.

20. maaliskuuta 2015

Karitsan kateenkorvaa ja sipulia

Kiitos Familian, saimme jälleen mahdollisuuden testailla heidän mainioita lihatuotteitaan. Tällä kertaa tartuimme meille täysin vieraaseen ruhon osaan, karitsan kateenkorvaan. Kateenkorvahan on siis rintaontelossa sijaitseva imukudoselin. Sitä täytyy myös muistaa liottaa useita tunteja kylmässä vedessä, jotta kaikki veri saadaan tästä harvinaisemmasta herkusta ulos. Kuulostaa houkuttelevalta.

Jostain syystä ei ole tullut kyseistä herkkua maistettua, saati itse siitä ruokaa tehtyä. Korjasimme tilanteen kertaheitolla erinomaisesti. Ajatus tähän kokonaisuuteen syntyi, kun internettiä selatessani törmäsin Erik Mansikan tekemään kateenkorva-annokseen täällä. Sipuliliemeen apuja tuli vilkaistua tästä.

Itse en ole erityisesti mikään sisäelinten ystävä, joten alkuun hieman arvelutti, että jääköhän ruoka lautaselle. Kateenkorvan maku oli melko mieto, suorastaan hentoinen, joten maustamisessa saa olla tarkkana, etteivät muut maut jyrää kateenkorvaa täysin. Perinteisten sisäelinten makua ei siis tarvitse pelätä. Rakenne kateenkorvassa on pehmeä, se ei ole lihamainen siinä mielessä, että siinä ei sattuneesta syystä ole lihassyitä lainkaan. Kateenkorva on myös erittäin mureaa, se oikeastaan sulaa suuhuun ja purutuntumaa ei juurikaan ole. Leivitys antaa tähän tosin vähän kontrastia.

Miedon ja herkän kateenkorvan valmistimme tällä kertaa melko perinteiseen tapaan leivitettynä ja pannulla paistettuna. Lisukkeeksi valikoitui sipulia monessa muodossa sekä Haricot-papuja paistettuna. Sipuliliemelle täytyy kyllä antaa erityismaininta, suosittelen lämpimästi kokeilemaan muussakin yhteydessä. Paahdetut sipulit ja raaka punasipuli yhdessä papujen kanssa sopivat tähän annokseen kerrassaan loistavasti. Niistä tulee muuten pehmeään annokseen vähän lisämakua ja pureskeltavaa.

Viinin valinta osoittautui alkuun erittäin haastavaksi tehtäväksi, mutta onneksi Sellon Alkossa sattui erittäin hyvä ja viinit tunteva myyjä kohdalle, niin päästiin tässäkin asiassa erinomaiseen lopputulokseen, uusiseelantilaiseen Bel Echo Pinot Noir by Clos Henri 2012:a.

Sipuliliemi
4 isoa keltasipulia
2 litraa vettä
1 iso purjosipuli
100 g siitakesieniä
1 ruukku timjamia
2 laakerinlehteä
5 mustapippuria
3 valkosipulinkynttä
1 porkkana
1 tl merisuolaa

Valmista ensin sipuliliemi, mieluiten vaikka edellisenä päivänä. Kuori ja siivuta keltasipulit, paahda ne kuivassa kuumassa pannussa tummiksi. Laita paahdetut sipulit kattilaan ja kaada 2 litraa vettä päälle. Keitä hiljalleen ilman kantta noin tunti.

Siivuta purjon valkoinen osa ja ota vihreät osat talteen. Silppua valkosipuli, porkkanat ja sienet. Paista kasvikset öljyssä ja kaada ne sipuliliemen joukkoon. Keittele jälleen noin tunti. Siivilöi liemi ja keitä sitä kovalla lämmöllä noin puoli tuntia tai kunnes liemi on redusoitunut niin, että sitä on jäljellä noin kolme desiä. Lisää joukkoon purjon vihreät osat sekä ruukullinen timjamia ja muut mausteet. Anna maustua noin puoli tuntia, siivilöi liemi jälleen ja mausta suolalla.

Kateenkorvat
500 g Familian karitsan kateenkorvaa
100 g Haricot-papuja
merisuolaa
mustapippuria
2 kananmunaa
vehnäjauhoja
korppujauhoja
1 pieni punasipuli
2 keltasipulia

Sulata kateenkorvat jääkaapissa. Laita kateenkorvat isoon astiaan ja kaada päälle kylmää vettä reippaasti. Liota kateenkorvia vedessä muutama tunti ja vaihda vesi välillä. Näin kateenkorvista saadaan veri ulos. Kuivaa kateenkorvat hyvin ja poista niistä ainakin suurimmat kalvot ja rasvat.

Suolaa ja pippuroi kateenkorvat kevyesti. Kaada yhdelle lautaselle vehnäjauhoja, toiselle korppujauhoja ja kolmannelle pari kananmunaa. Riko munien rakenne. Dippaa kateenkorvan palat ensin kananmunassa, sitten vehnäjauhoissa ja lopuksi korppujauhoissa. Kuumenna valurautainen paistinpannu ja paista kateenkorvat öljyssä rapeiksi ja kullanruskeiksi. Valuta ylimääräinen rasva kateenkorvista talouspaperin päällä.

Lohko keltasipulit neljään osaan ja paahda niitä nopeasti kuumalla pannulla, kunnes saavat kunnolla väriä. Paista myös pavut kuumassa pannussa kypsiksi, mutta vielä rapeiksi. Leikkaa punasipuli ohuiksi renkaiksi.

Kokoa lopuksi annos. Kaada ensin syvän lautasen pohjalle reilu loraus lämmitettyä sipulilientä. Nosta liemen päälle pari lohkoa paahdettua keltasipulia ja asettele niiden päälle kasa papuja. Nosta papujen päälle pari kateenkorvaa, ripottele lautaselle muutama punasipulirengas ja koristele lopuksi esim. lehtipersiljalla.



Sipulilientä lautaselle

Toteutettu yhteistyössä Familian kanssa.

17. maaliskuuta 2015

Bresaola-racletterisotto

Juustotiskillä syntyi huvittava tilanne, kun pyysimme raclettejuustoa ja myyjä kysyi, mihin se on tulossa. Vastasimme, että risottoon, jonka jälkeen myyjä hämmentyneenä selitti, että yleensä risottoon käytetään kyllä parmesania... Tämän risottokuningatar Maxine Clarkin reseptin juju on kuitenkin juuri sveitsiläisen raclettejuuston sekä ilmakuivatun naudanlihan liitossa, mikä tuo tuttuun riisiruokaan kivaa pientä vaihtelua.

Samalla kokeilussa oli jälleen myös vähän harvemmin suomalaisissa ruokakaupoissa näkyvä risottoriisilajike vialone nano, jota käytettäessä risotto pysyy aavistuksen tavallista irtonaisempana. Muita maailmalla suosittuja lajikkeita ovat meidänkin marketeistamme tutut reippaammin puuroutuva arborio sekä kaikin puolin sopusuhtainen oma suosikkimme carnaroli. Risottoriisit jaotellaan vielä lisäksi neljään luokkaan, joista paras on superfino.

Risottoon sopivia riisilajikkeita tarkemmin tarkasteltaessa huomaa, että jyvien sisällä näkyy pieni vaalea ydin, joka sisältää jauhomaista tärkkelystä. Risottoriisiä keitellessä ja hämmennellessä pinnan tärkkelys irtoaa nesteeseen, kun taas ydin imee sisäänsä nestettä ja turpoaa, kuitenkin niin että jyvä säilyttää rakenteensa eikä risotto liisteröidy. Risottoriiseillä on siis todellakin eroa, joten jätetään ne halpis-risellat suosiolla kaupan hyllyyn eikös!

Risotto alla raclette con bresaola eli bresaola-racletterisotto
1 l kasvislientä
60 g voita
1 keltasipuli
250 g vialone nano -risottoriisiä
1,5 dl hedelmäistä, kuivaa valkoviiniä
100 g raclettejuustoa
16 bresaolasiivua
merisuolaa
mustapippuria

Kuumenna kasvisliemi kattialssa poreilevaksi. Hienonna sipuli ja kuulloa kuutioita 30 grammassa voita kymmenisen minuuttia varoen ruskistamasta. Lisää joukkoon riisi ja sekoittele, kunnes riisi muuttuu läpikuultavaksi ja alkaa tuoksua paahteiselta. Kaada joukkoon viini ja kiehauta neste pois.

Lisää riisin joukkoon poreilevaa kasvislientä kauhallinen kerrallaan, välillä varovasti hämmentäen. Kun neste on lähes imeytynyt, lisää mukaan uusi kauha nestettä ja jatka, kunnes vajaa puolet kasvisliemestä on käytetty. Raasta juusto ja lisää risoton joukkoon. Jatka sitten liemen lisäämistä, kunnes riisinjyvät ovat sopivan al dente. Yhteensä kypsyttelyssä menee noin reilun vartin.

Leikkaa puolet bresaolasiivuista pieniksi kuutioiksi ja sekoita risoton joukkoon. Lisää mukaan myös loppu voi ja mausta risotto louksi rouhaisuilla suolaa ja pippuria. Peitä risotto kannella ja anna sen vetäytyä pari minuuttia. Notkista risotto tarvittaessa ennen tarjoilua vielä tilkalla kasvislientä. Koristele annokset bresaolasiivuilla.

10. maaliskuuta 2015

Bolo de mel eli madeiralainen melassikakku

Toimme toissakesäiseltä Madeiran-reissultamme tuliaisiksi purkillisen paikallista erikoisuutta, mel de cana sacarinaa eli suoraan portugalista käännettynä sokeriruokohunajaa, mutta oikeasti melassia. Purkki ehti pyöriä nurkissa melkeinpä puolisentoista vuotta ennenkuin tartuimme tuumasta toimeen ja leivoimme melassista bolo de mel -kakun eli perinteisen madeiralaisen hunajakakun.

Reissusta on jo aikaa, mutta sen minkä muistamme paikallisten herkullisten hunajakakkujen mausta, oma versiomme ei ollenkaan häviä kilpailussa. Vinkeä leipomus sisältää jos jonkinlaista ainesosaa ja valmistusprosessikin kestää aamusta iltaan (joissain ohjeissa jopa 3-4 päivää). Lopputulos on kuitenkin vaivan arvoinen. Jos siis olet raahannut paratiisisaarelta mukanasi purkillisen melassia, tästä löytyy sille ihan ehdottomasti paras käyttökohde!

Sorvaamamme resepti perustuu melko löyhästi täältä ja täältä löytyneisiin variaatioihin.

Madeiralainen melassikakku tai hunajakakku (26 cm irtopohjavuokaan)
taikinajuuri:
1,5 dl vettä
20 g hiivaa
250 puolikarkeita vehnäjauhoja

taikina:
75 g kuivattuja taateleita
1 appelsiinin mehu
450 g sokeriruokomelassia eli mel de cana sacarina
225 g voita (perinteisesti osa rasvasta olisi silavaa)
175 g valkoista sokeria
1 rkl jauhettua kanelia
1 tl jauhettua neilikkaa
1 tl jauhettuja fenkolinsiemeniä (erva doce viittaa sekä fenkoliin että anikseen)
25 g kuorittuja manteleita
25 g saksanpähkinöitä
1 sitruunan kuori
1 dl madeiraviiniä
1 rkl ruokasoodaa
500 g erikoisvehnäjauhoja
muutamia saksanpähkinöitä ja kuorittuja manteleita koristeluun

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja vaivaa joukkoon jauhot. Peitä kulho liinalla ja anna taikinan tekeytyä liinan alla noin 7 tunnin ajan.

Purista appelsiinista mehu kattilaan ja pilko mukaan taatelit. Kiehauta mehu ja muussaa taatelit tasaiseksi haarukalla.

Sulata voi kattilassa ja lisää joukkoon melassi, sokeri ja mausteet. Rouhi mantelit ja pähkinät morttelissa, raasta sitruunasta kuori ja sekoita ainekset melassiseoksen joukkoon.

Liuota madeiraviinin joukkoon ruokasooda.

Kaada jauhot taikinajuuren päälle, lisää joukkoon viini ja jäähtynyt melassiseos ja sekoita taikina tasaiseksi. Peitä kulho liinalla ja anna taikinan nousta vähintään 1,5 h ajan.

Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla ja voitele vuoka öljyllä. Sekoita taikinaa, kaada se vuokaan ja kohota liinan alla vielä noin kahden tunnin ajan.

Koristele kakku manteleilla ja pähkinöillä.

Paista kakkua aluksi 45 minuutin ajan 190-asteisessa uunissa. Vähennä lämpöä 150 asteeseen ja paista vielä 30 minuutin ajan tai kunnes taikina ei enää tartu kokeilutikkuun. Anna kakun jäähtyä ennen tarjoilua.

7. maaliskuuta 2015

Peuran paisti ja hunajaiset uunijuurekset

Peuraa on tehty aiemminkin, ja onneksi saimme jälleen tilaisuuden tehdä tätä herkkua. Tällä kertaa peura sai kaverikseen hunajaiset uunijuurekset sekä konjakilla maustetun kermakastikkeen. Erinomaista jälleen. Jätimme peuran reilusti mediumin miinuspuolelle, 49-asteiseksi, mutta kunnon liha kesti sen loistavasti. Paisti oli todella mureaa ja maukasta. Kun paistin antaa vetäytyä ennen leikkaamista jopa puoli tuntia foliossa, siitä tulee täydellistä. Nesteitä ei valu leikatessa lainkaan ja paisti pysyy todella mehukkaana.

Peuranpaisti
noin 800 g peuran paisti
merisuolaa
mustapippuria

Paista pinnat kiinni kuumassa pannussa. Suolaa ja pippuroi huolella. Laita paisti uuniin 100 asteteeseen ja kypsennä kunnes paistin sisälämpö on 49 astetta. Ota uunista ja kääri folioon. Anna vetäytyä vähintään 10 minuuttia, mutta mielellään 20-30 minuuttia, jolloin nesteitä ei valu pisaraakaan paistia leikatessa.

Hunajaiset uunijuurekset
1 iso porkkana
1 rosamunda-peruna
1 palsternakka
1 pieni lanttu
1 punajuuri
kuivatua rosmariinia
merisuolaa
mustapippuria
italialaista metsähunajaa
oliiviöljyä
tuoretta oreganoa tarjoiluun

Kuori juurekset ja pilko ne reiluiksi paloiksi. Laita juurekset vuokaan ja erota punajuuri foliolla muista juureksista. Ripottele mausteet päälle, lorauta joukkoon hunajaa ja öljyä. Paista 175-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia.

Kermakastike
2 dl ruokakermaa
2 rkl konjakkia
1 dl lihalientä vasikanfondista
1 rkl soijakastiketta
1 tl kuivattua rosmariinia
mustapippuria

Laita kaikki ainekset kattilaan ja keitä hetki kasaan kastikkeeksi.


5. maaliskuuta 2015

Arancini eli riisipyörykät serranokinkku-parmesankuorrutteella

Arancinit ovat italialaisia, täytettyjä riisipyöryköitä, joihin on helppo hävittää leftover-risotto ja vaikkapa lihaa tai juustoa. Meillä sattui olemaan punaviinirisoton lisäksi jäänyt tähteeksi gratinointiin käytettävää, mm. serranokinkkua ja parmesania sisältävää leipämuruseosta, joten jätimme arancini-pallerot poikkeuksellisesti täyttämättä. Tästä tulikin todellinen hävikkiherkku, sillä gratinointimuru toimi friteeraattuna aivan taivaallisesti - mikä maku ja aivan täydellinen rapeus!

Arancini eli riisipyörykät serranokinkku-parmesankuorrutteella
4 dl risottoa, esim punaviinirisotto
0,5 dl vehnäjauhoa
2 kananmunaa
2 dl maustettua leipämuruseosta, ks. ohje täältä
paistoöljyä

Pyörittele kylmä, kiinteä risotto palloiksi. Kaada vehnäjauhot, kananmunat ja leipämuruseos kukin omalle lautaselleen ja vatkaa kananmunien rakenne haarukalla rikki. Pyöritä pallot ensin vehnäjauhoissa, sitten kananmunassa ja lopuksi leipämurussa.

Uppopaista arancinejä noin 170-asteisessa paistoöljyssä frittikeittimessä tai wokkipannussa muutaman minuutin ajan niin, että kuorrute ruskistuu kullankeltaiseksi ja rapeutuu. Nosta valmiit pallerot reikäkauhalla talouspaperin päälle kuivumaan ja tarjoile.

2. maaliskuuta 2015

Gratinoidut sinisimpukat

Sinisimpukat päätyvät yleensä pöytäämme samalla tutulla Bistro O Matista vakoillulla reseptillä. Suunnitelmissa on kuitenkin ollut kokeilla myös simpukoiden gratinointia. Tartuimme viimein tuumasta toimeen ja kyllähän se kannatti, näistä tuli varsn maukas, pieni alkupala!

Vinkkejä gratinointiin nappasimme Valiolta.

Gratinoidut sinisimpukat
leipämuruseos:
100 g kuivahtanutta vaaleaa leipää
2 valkosipulinkynttä
0,25 punainen mieto chili
50 g serranokinkkua
0,25 ruukkua silopersiljaa
40 g parmesania
0,5 limetin mehu ja kuoriraaste
3 rkl voita

höyrysimpukat:
16 sinisimpukkaa
1 sellerinvarsi
3 dl äyriäislientä hummerifondista

Leikkaa leipä isoiksi kuutioiksi ja paahda kuutiot rapeiksi pannulla. Laita kaikki ainekset voita lukuunottamatta monitoimikoneeseen ja surauta seos hienorakeiseksi massaksi.

Siisti simpukat. Viipaloi sellerinvarsi ja lisää se äyriäisliemen kanssa kasariin. Kiehauta liemi ja lisää kiehuvan liemen joukkoon simpukat. Laita kansi kasarin päälle ja ravistele kasaria. Simpukat ovat valmiit kun ne ovat auenneet.

Jäähdytä simpukat ja irrota kuoren kansipuoli. Asettele simpukat kuoressaan riviin ja kokoa niiden päälle reilu kerros leipämuruseosta. Koverra jokaisen simpukan päälle lopuksi pieni nokare voita. Paista simpukoita 175-asteisessa uunissa kymmenisen minuuttia, kunnes gratiiniseoksen pinta on rapsakka.

1. maaliskuuta 2015

Karpalo-kinuski-banaanileipä

Banana bread eli banaanileipä on amerikkalainen klassikkoleipomus, josta löytyy variaatioita aina terveellisemmästä leipämäisestä versiosta makeanpehmoiseen banaanikakkuun. Ruokahommia-blogissa oli leivottu herkullisen kuuloista jauhotonta versiota ja siitä inspiroituneena pyöräytimme mekin oman banaanleivän.

Tästä sokeria ja valkoisia jauhoja sisältävästä leivästä on ehkä terveellisyys kaukana, mutta karpalot ja kinuski toimivat banaanin kanssa yhteen niin hyvin, että pieni syntisyys sallittakoon. Onhan nyt sentään viikonloppu!

Karpalo-kinuski-banaanileipä (1 leipävuoka)
2 isoa, kypsää banaania
3 kananmunaa
2 rkl auringonkukkaöljyä
2 rkl vaaleaa siirappia
3 rkl maustamatonta jogurttia
2,5 dl erikoisvehnäjauhoja
1 dl perunajauhoa
0,5 dl mantelijauhetta
3 rkl ruskeaa ruokosokeria
1 tl ruokasoodaa
1 rkl leivinjauhetta
2 ml vaniljajauhetta
1 ml hienoa merisuolaa
1 dl karpaloita
2 rkl kinuskikastiketta

Muussaa banaanit haarukalla kulhossa. Sekoita joukkoon munat, siirappi, öljy ja jogurtti. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinan joukkoon. Lisää lopuksi joukkoon karpalot ja sekoita varovasti. Kaada taikina leipävuokaan, valuta päälle kinuskikastiketta ja sotke kastike sitten lusikalla taikinan joukkoon raidoiksi. Paista banaanileipää 160-asteisessa kiertoilmauunissa noin 50 minuuttia, kunnes testitikkuun ei tartu taikinaa.