Chorizo-parsapiiras

Tätä herkkua on tullut tehtyä joskus aikoinaan monestikin. Tämä ohje poikkeaa tavanomaisesta siinä, että pohjassa sekä täytteessä on sieniä mukana. Piirakkapohjana käytettiin hyväksihavaittua suppilovahveroista pohjaa, jota on käytetty ennenkin. Täytteeseenkin lisättiin sieniä, kun jostain ruuasta oli jäänyt yli puolisen rasiallista. Sen verran hyvää tämä oli, että koko piiras hävisi parempiin suihin lähes yhdeltä istumalta.

Chorizo-parsapiiras
Pohja
100 g voita
1,5dl erikoisvehnäjauhoja
1,5 dl puolikarkeita spelttijauhoja
2 rkl kuivatuista suppilovahveroista murskattua karkeaa rouhetta
1 tl himalajan vuorisuolaa
0,5 dl vettä

Sulata voi kattilassa. Murskaa sienet morttelissa. Sekoita kulhossa keskenään jauhot, sienirouhe ja suola. Lisää kuivien aineiden sekaan voisula ja vesi. Sekoita lusikalla taikinaksi, mutta älä vaivaa taikinaa sen enempää. Levitä taikina lusikkaa apuna käyttäen ohuenohueksi kerrokseksi pyöreän piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa 200-asteisessa uunissa 5 minuuttia ennen täytteen lisäämistä.

Täyte

n. 70 g chorizoa (leikkelettä)

6 vihreää parsaa

vajaa 100 g herkkusieniä

1 pieni punasipuli

1 valkosipulinkynsi

3 kananmunaa

2,5 dl maitoa

suolaa

mustapippuria

Kuullota sipulit pannulla miedolla lämmöllä oliiviöljyssä noin 5 minuuttia. Älä ruskista. Paista herkkusienet kuumassa pannussa sopivan ruskeiksi. Leikkaa chorizot kahtia. Pilko myös parsat kahtia, jos eivät mahdu kokonaisena vuokaan. Levitä piirakan pohjalle ensin sipulisilppu, jonka päälle lado chorizot koko piirakkavuoan alalle tasaisesti. Asettele parsat tasaisesti keskeltä kohti vuoan reunoja, nuput reunoille päin. Sekoita lopuksi munamaito, mausta ja kaada piirakan päälle. Paista 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia.

Prässättyä karitsan lapaa ja palsternakkapyreetä

Idea tähän ruokaan lähti pyytämättä ja yllättäen eräänä viikonloppuna Anton&Antonissa, kun tiskillä sattui olemaan tarjolla tuoretta karitsan lapaa. Nopea googlaus kännykällä ja homma oli selvä. Resepti tähän löytyi tästä. Prässätty lapa on hieman työläs valmistaa ja aikaakin tähän menee pari päivää, mutta lopputulos on ehdottomasti kaiken vaivan ja odottelun arvoista!

Lisukkeeksi tehtiin palsternakkapyreetä, joka sopi kyllä karitsan kylkeen kuin nyrkki silmään. Ainut mikä tässä hommassa meni pieleen, oli lopputuloksen kuvaaminen ja sen kyllä huomaa.

Prässätty karitsan lapa
700 g karitsan lapaa luineen
tuoretta rosmariinia
merisuolaa
mustapippuria
vettä

Hiero karitsan pintaan reilusti suolaa ja pippuria. Laita lapa kattilaan, kaada vettä päälle niin, että karitsa juuri peittyy. Lisää joukkoon kaksi iso oksaa rosmariinia. Keitä lapaa miedolla lämmöllä noin 3,5 tuntia.

Kun liha on mureaa ja irtoaa helposti luista, nosta lapa leikkuulaudalle jäähtymään. Kun karitsa on hetken jäähtynyt, irrottele lihat luista ja kalvoista. Riivi liha pienehköksi silpuksi ja asettele leivinpaperin sisään sopivankokoiseen astiaan. Laita astian päälle reilusti painoa ja anna prässääntyä kylmässä yön yli.

Ota seuraavana päivänä prässätty karitsa esiin ja leikkaa se annospaloiksi. Paista tämän jälkeen palojen pinnat kuumassa pannussa ruskeiksi ja rapsakoiksi. Lämmitä karitsa loppuun uunissa.

Ripottele päälle vielä sormisuolaa ja pippuria, tarjoa rosmariinismetanan ja palsternakkapyreen kera.

Rosmariinismetana
1 dl smetanaa
5 oksaa rosmariinia
suolaa
mustapippuria

Silppua rosmariini pieneksi ja sotke smetanan joukkoon. Mausta suolalla ja pippurilla, anna tekeytyä puoli tuntia.


Palsternakkapyre
400 g palsternakkaa
1 dl smetanaa
2 tl sitruunamehua
ripaus sokeria
suolaa maun mukaan

Kuori ja pilko palsternakat. Keitä kypsiksi ja soseuta. Sekoita joukkoon loput ainekset ja tarjoile.

Ankankoivet hanhenrasvassa Hawksmoorin perunoilla

Tarkoitus oli vihdoin tehdä ankankoipi-confitia ja koivet kaivettiinkin pakkasesta hyvissä ajoin edellisenä päivänä sulamaan. Seuraavana päivänä lähdimme metsästämään ankanrasvaa tätä confitia varten, mutta eihän sitä löytynyt mistään. Jouduimme siis tyytymään hanhenrasvaan, jota sentään sattui löytymään Stockmannilta. Myöhemmin toki ankanrasvaa löytyi, joten eiköhän se confit saada joskus tehtyä.

Ankankoivet hautuivat siis serkkunsa rasvassa, mutta lopputulos ei ollut ehkä aivan odotettu. Koivet olivat hieman kuivahkoja ja vieläpä mauttomia. Ehkä koivet olivat uunissa liian pitkään. Ehkä mausteita oli liian vähän. Lisukkeet sen sijaan olivat erittäinkin hyviä, joten ne pelastivat tämän aterian osittain. Hawksmoorin perunoiden ohje napattiin Sillä sipuli -blogista.

Ankankoivet hanhenrasvassa
2 ankankoipea
115 g hanhenrasvaa (esim. Hauhalan hanhifarmilta)
puolikas ruukku timjamia
merisuolaa
mustapippuria

Hiero mausteet ankankoipien pintaan, suolaa ja pippuria saa olla reilusti. Lado koivet pataan ja heitä päälle timjami. Lusikoi tämän jälkeen hanhenrasva koipien päälle. Laita pataan kansi päälle ja tyrkkää 150-asteiseen uuniin vartiksi. Vähennä lämpö 90 asteeseen ja hauduta noin 5 tuntia.

Hanhenrasvassa paistetut omenat
2 hapanta omenaa, esim. Granny Smith
3 rkl hanhenrasvaa
0,5 dl tuorepuristettua omenamehua

Lohko omenat kuorineen. Paista lohkoja hetki kuumalla pannulla hanhenrasvassa ja lisää joukkoon omenamehu. Hauduttele miedolla lämmöllä, kunnes omenat pehmenevät, mutteivät vielä hajoa.

Hawksmoorin perunat
450 g jauhoista perunaa, esim. Vang Gogh
3 rkl hanhenrasvaa
2 valkosipulinkynttä
sormisuolaa

Kuori ja pilko perunat isohkoiksi kuutioiksi. Keitä suolavedessä lähes kypsiksi ja nosta uunivuokaan.
Kuumenna hanhenrasva kiehuvaksi ja kaada perunoiden päälle. Laita vuoka 220-asteiseen uuniin tunniksi, lisää kokonaiset valkosipulin kynnet 45 minuutin kohdalla sekaan. Tarjoile ankankoipien kanssa.

Coq au vin eli kukkoa viinissä

Suurin haaste tämän aterian kanssa oli muistella sitä, miten tämä itse asiassa tuli tehtyä ja mistä aineksista. Kukko tuli valmistettua jo jokin kuukausi sitten, mutta ohje jäi kirjoittamatta talteen. Sen verran muisti vielä pelasi, että mallisuoritus katsottiin muistaaksemme Sillä sipuli -blogista. Kukko ostettiin kokonaisena ja sen paloitteluun löydettiin youtubesta hyvä ohje Gordon Ramsaylta. Tuon videon kun katsoi pari kertaa, niin kukon paloittelu onnistui mallikkaasti tällaiselta amatööriltäkin.

Klassikko-ohje oli kyllä takuuvarma, joten lopputulos oli sen mukainen. Maistuu varmasti uudelleenkin.

Kukkoa viinissä
1,4 kg viljakukko
puoli pulloa burgundilaista hyvää punaviiniä (esim. Antonin Rodet Coteaux Bourguignons Pinot Noir 2011)

n. 10 salottisipulia
4 valkosipulin kynttä
2 porkkanaa
öljyä

voita
10 oksaa timjamia

1 laakerinlehti
suolaa ja mustapippuria
6 pekoniviipaletta
250g ruskeita herkkusieniä
ruukku lehtipersiljaa

Paloittele kukko osiin (ks. video alla). Lisää paloiteltu kukko isohkoon pataan ja kaada päälle puoli pulloa punaviiniä. Lisää joukkoon kuoritut salottisipulit, viipaloidut porkkanat ja timjamin oksat sekä laakerinlehti. Anna marinoitua jääkaapissa kannen alla noin vuorokausi.

Ota kaikki ainekset pois padasta ja kuivaa ne huolella. Ota myös viini talteen. Pyörittele kukon osat jauhossa ja ruskista ne voissa. Laita kukon osat pataan. Paista samalla pannulla valkosipulit ja vihannekset. Siirrä myös nämä pataan ja kaada ainesten päälle marinoinnissa käytetty viini. Mausta suolalla ja pippurilla.

Peitä pata kannella ja hauduta ruokaa noin 150-asteisessa uunissa kolmisen tuntia. Paista lopuksi sienet ja pekoni pannulla ja nostele valmiin ruuan päälle. Silppua vielä sekaan lehtipersiljaa ja tarjoile vaalean leivän kanssa.

Kukon paloittelu Gordon Ramsayn tapaan:

Porsaan grillikylki upouudessa kaasugrillissä

Meillä on vihdoinkin Ihan Oikea Kaasugrilli! Kantakaupungin taaksejättäminen tuntuu aina vain paremmalta ratkaisulta - ja pääseehän sinne aina helposti käymään junalla parissakymmenessä minuutissa.

Viikkojen ahkeran vertailun jälkeen päädyimme siis ostamaan Bauhausista takapihallemme Broil King -merkkisen Signet 90 -kaasugrillin, jossa on kolme poltinta, sivukeitin sekä grillin takaosassa erillinen varraspoltin sähköllä pyörivää grillivarrasta varten. Olemme nyt intoa täynnä grillailleet lähes päivittäin parin viikon ajan, ja testailun perusteella valinta osui oikeaan. Grilli tuntuu laadukkaalta, tehokkaalta ja käyttötavoiltaan monipuoliselta.

Ihan ensimmäisenä kokeilimme tehdä perinteistä porsaan grillikylkeä Hans Välimäen vinkkeihin nojaten. Mureaksi keitetty liha viimeistellään paahtamalla grillissä ja sivelemällä pintaan barbequekastiketta. Soosina käytimme tällä kertaa valmistuotetta, sillä Tampereen ChiliFestien tuliaisista oli vielä jäljellä pullollinen Poppamiehen Bourbon BBQ omena-chipotle -kastiketta. Lisukkeidekin suhteen pysyimme klassisella linjalla ja teimme takuuvarmasti toimivia perunanyyttejä sekä sitruunaista vihreää parsaa.

Porsaan grillikylki
800 g porsaan luutonta kylkeä
1 porkkana
1 keltasipuli
1 sellerinvarsi
2 valkosipulinkynttä
1 rkl kokonaisia mustapippureita
merisuolaa
vettä
bbq-kastiketta (esim. Poppamies Bourbon BBQ omena-chipotle)

Pilko porkkana, sipuli ja selleri isoiksi paloiksi ja puolit valkosipulinkynnet. Lisää kasvikset porsaankyljen kanssa kattilaan ja peitä vedellä. Lisää joukkoon pippurit j rouhi mukaan reilusti suolaa. Keitä kannen alla miedolla lämmöllä kolme tuntia. Nosta liha lautaselle, anna sen jäähtyä hetki ja kuivaa sitten talouspaperilla. Siivilöi myös lihaliemi ja jäähdytä muuta käyttöä varten (liemen voi myös pakastaa).

Paista lihaa kuumassa grillissä niin, että se paahtuu kunnolla. Vähennä lämpöä pienelle ja sivele kylki bbq-kastikkeella. Käännä liha, paista hetki ja sivele myös toinen puoli kastikkeella. Käännä kyki vielä kerran ja paista, kunnes kastike on tahmaantunut ja tummunut, muttei palanut lihan pintaan. Anna lihan vetäytyä hetken foliossa ennen tarjoilua.

Peruna-sipulinyytit
2 isoa jauhoista perunaa (esim. Van Gogh)
1 keltasipuli
4 rkl voita
vuorisuolaa
mustapippuria

Pese perunat huolella ja leikkaa kuorineen isoiksi kuutioiksi. Leikkaa sipuli kahdeksaan osaan. Asettele kuutiot puoliksi kahden folionpalan päälle, lisää joukkoon voinokareet ja rouhi päälle suolaa ja pippuria. Taittele nyytit kiinni tiiviiksi paketeiksi ja paista grillissä ylätasolla 40 minuutin ajan.

Grillattu vihreä parsa
vihreitä parsoja
oliiviöljyä
vuorisuolaa
mustapippuria
sitruunalohko

Leikkaa parsoista puumaiset kantaosat irti ja kuori parsojen varsista alin kolmannes. Pyörittele oliiviöljyssä ja grillaa kuumalla ritilällä muutaman minuutin ajan parsoja välillä käännellen. Parsojen saatua kauniin grillipinnan vähennä lämpöä ja jos tarpeen, anna parsojen vielä pehmetä hetki miedolla lämmöllä. Nosta parsat tarjoiluastiaan, rouhi päälle suolaa ja pippuria ja purista joukkoon sitruunamehua.

Chocolate chip cookiet

Tämä herkullinen keksiohje löytyi Celebration Treats 4U -blogista samalla, kun etsiskelin hyvää brookie-reseptiä. Rapea kuori yhdistettynä sitkeään sisukseen; tästä ei cookie parane!

Chocolate chip cookiet (16 kpl)
200 g voita
1 dl fariinisokeria
1 dl valkoista sokeria
2 rkl vaaleaa siirappia
1 kananmuna

0,5 tl vaniljajauhetta
4 dl erikoisvehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1,5 dl isoja kaurahiutaleita
100 g tummaa 70% suklaata

Ota voi lämpenemään huoneenlämpöön ja pilko se pieniksi kuutioiksi. Lisää joukkoon, sokerit ja siirappi ja vatkaa seos kuohkeaksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Lisää joukkoon kananmuna ja jatka vielä vatkaamista. Sekoita keskenään vanilja, jauhot, leivinjauhe, kaurahiutaleet ja sekoita vaahdon joukkoon, älä enää vatkaa. Rouhi suklaa reiluiksi kuutioiksi ja sekoita lopuksi taikinaan.

Laita uuni kuumenemaan kiertoilmalle 155 asteeseen.

Jaa taikina 16 osaan ja muotoile paloista palloja. Paina sitten pallot sentin paksuisiksi kiekoiksi. Asettele cookiet leivinpaperin päälle uunipellille ja paista keksejä 15 minuutin ajan uunin keskitasolla. Jäähdytä cookiet ennen tarjoilua.

Rakuuna-herkkusienikeitto

Tällä kertaa Mainiot keitot - kattilasta kulhoon -kirjasta kokeiluun pääsi rakuunalla maustettu herkkusienikeitto. Nimensä mukaisesti opuksesta on löytynyt useita kivoja soppareseptejä - kannattaa siis hankkia kotikirjastoon, jos tulee vastaan.

Rakuuna-herkkusienikeitto
50 g voita
1 keltasipuli
700 g ruskeita herkkusieniä
8,5 dl kasvislientä
3 rkl tuoretta rakuunaa
1,5 dl ranskankermaa
merisuolaa
mustapippuria

Kuutioi sipuli ja kuullota 25 grammassa voita kymmenisen minuuttia. Kuutioi sienet ja lisää ne yhdessä lopun voin kanssa kattilaan. Paista viitisen minuuttia, kunnes sienet ovat hieman ruskistuneet. Kaada joukkoon kasvisliemi ja silppua mukaan rakuuna. Hauduta keittoa miedolla lämmöllä parikymmentä minuuttia. Soseuta keitto tasaiseksi sauvasekoittimella ja lisää joukkoon ranskankerma. Rouhi sekaan maun mukaan suolaa ja mustapippuria. Koristele annokset tuoreella rakuunalla.

Tomaattinen jauhelihakastike pastalle

Tässä vähän monivaiheisempi perusjauhelihakastike pastalle. Soosin maku syvenee uudelleen lämmitettäessä, joten tätä kannattaa tehdä kerralla enemmän.

Tomaattinen jauhelihakastike
1 sellerinvarsi
1 keltasipuli
2 pientä porkkanaa
3 valkosipulinkynttä
kymmenisen oksaa timjamia
1 dl kuivaa valkoviiniä
800 g tomaattimurskaa
400 g rotukarjan jauhelihaa
200 g ruskeita herkkusieniä
1 pieni kesäkurpitsa
1,5 rkl tummaa soijakastiketta
ripaus chilijauhetta (esim. rocoto turbo pube)
oliiviöljyä
merisuolaa
mustapippuria
parmesania

Pilko selleri, sipuli, porkkanat ja valkosipuli pieniksi kuutioiksi. Kuullota vihanneskuutioita kasarissa kymmenisen minuuttia oliiviöljyssä. Pilko samalla herkkusienet ja kesäkurpitsa pieniksi kuutioiksi ja sido timjaminoksista langalla kimppu. Lisää kasariin timjamikimppu (jätä pari oksaa tarjoiluun), valkoviini ja tomaattimurska.

Ruskista jauheliha paistinpannulla ja lisää kasariin. Ruskista sitten herkkusienet, lisää kastikkeen joukkoon ja tee viimeiseksi samoin kesäkurpitsakuutioille. Anna kastikkeen hautua miedolla lämmöllä kannen alla viitisentoista minuuttia -keitä tässä välissä pasta al denteksi pakkauksen ohjeen mukaan - ja rouhi sitten joukkoon maun mukaan suolaa ja pippuria. Poista timjamikimppu kastikkeesta ennen tarjoilua ja silvi annosten päälle tuoreita timjaminlehtiä ja raasta parmesanjuustoa.

Sherpa lammascurry

Homma lähti liikkeelle siitä, kun kävimme jälleen kerran suosikkinepalilaisessa ravintolassa syömässä. Tästä hautui mielessä ajatus kokeilla itsekin tehdä jotain nepalilaista currya ja törmäsimme tähän reseptiin. Päätimme kokeilla siis tuota. Tähän ruokaan tarvitaan myös olennaisena osana Gurkha-currya, jonka reseptin löydät esim. tästä. Hyvää oli ja kyllä tuosta ruuasta voi Nepalin maistaa.

Sherpa lammascurry (kahdelle)
500 g karitsan paahtopaistia
1 isohko peruna
1 sipuli
0,5 dl auringonkukkaöljyä
1 laakerinlehti
0,5 rkl valkosipulitahnaa
0,5 rkl inkivääritahnaa
0,5 rkl curryjauhetta
0,5 tl chilijauhetta
0,5 tl kurkumaa
0,5 rkl tomaattipyreetä
0,5 rkl paprikajauhetta
1,25 dl kanalientä
noin 1 dl Gurkha-currykastiketta
2 tuoretta chiliä
tuoretta korianteria
suolaa

Leikkaa karitsa muutaman sentin kuutioiksi. Kuori ja kuutioi peruna samankokoisiksi kuutioiksi. Silppua sipuli ja lisää kuumaan öljyttyyn pannuun laakerinlehden, inkiväärin ja valkosipulin kanssa. Paistele, kunnes saavat hieman väriä. Sekoita joukkoon curryjauhe ja chilijauhe. Lisää joukkoon karitsa ja kurkuma, paistele viitisen minuuttia välillä sekoitellen.

Lisää perunakuutiot, tomaattipyree ja paprikajauhe. Sekoita ja lisää kanaliemi, hauduttele noin puoli tuntia.
Lisää Gurkha-curry, chilit halkaistuina sekä korianterit. Hauduta kunnes liha on mureaa. Tarjoile.

Brookie = brownie + cookie

Rapea cookie yhdistettynä taikinaisen sitkaiseen brownieen - taivaallista! Näin syntinen herkku voi syntyä vain New Yorkissa; en edes uskalla miettiä yhden palasen kalorimääriä. Toisaalta sen yhden palasen syöminen todellakin on riittävästi taltuttamaan paatuneimmankin makeanhimon (paitsi koko leipomuksen ideaa alunperin epäilleeltä O:lta, joka natusti näitä sitten uunituoreina kaksin kappalein...).

Ohjenuorana käytimme Celebration Treats 4U -blogista löytynyttä mainiota reseptiä.

Browniet
170 g voita
200 g tummaa 70% suklaata
2,5 dl valkoista sokeria
2 dl erikoisvehnäjauhoja
3 kananmunaa

Sulata voi kattilassa ja lisää voisulan joukkoon suklaa pieninä palasina. Ota kattila liedeltä ja sekoittele massa hiljalleen tasaiseksi. Anna jäähtyä hieman, ja sekoita sitten joukkoon sokeri, jauhot ja kananmunat. Varo vatkaamasta taikinaa, jottei siitä tule liian kuohkeaa.

Laita noin 30 x 30 cm irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi ja voitele vuoan reunat. Kaada taikina vuokaan ja laita vuoka jääkaappiin odottamaan cookie-taikinan valmistumista.

Chocolate chip cookiet
200 g voita
1 dl fariinisokeria
1 dl valkoista sokeria
2 rkl vaaleaa siirappia
1 kananmuna

0,5 tl vaniljajauhetta
4 dl erikoisvehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1,5 dl isoja kaurahiutaleita
100 g tummaa 70% suklaata

Ota voi lämpenemään huoneenlämpöön ja pilko se pieniksi kuutioiksi. Lisää joukkoon, sokerit ja siirappi ja vatkaa seos kuohkeaksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Lisää joukkoon kananmuna ja jatka vielä vatkaamista. Sekoita keskenään vanilja, jauhot, leivinjauhe, kaurahiutaleet ja sekoita vaahdon joukkoon, älä enää vatkaa. Rouhi suklaa reiluiksi kuutioiksi ja sekoita lopuksi taikinaan.

Laita uuni kuumenemaan kiertoilmalle 155 asteeseen.

Jaa taikina 16 osaan ja muotoile paloista palloja. Asettele 3 x 3 palloa riviin brownietaikinan päälle ja paina loput kiekoiksi - näistä saat extrana samalla 7 kpl keksejä (voit vaihtoehtoisesti toki myös puolittaa taikinan ja jättää keksit tekemättä). Asettele keksit leivinpaperin päälle uunipellille ja laita pelti uunin alimmalle tasolle. Laita sitten brookievuoka uunin keskitasolle ritilän päälle. Paista keksejä 15 minuutin ajan ja brookielevyä 25 minuutin ajan.

Anna brookielevyn jäähtyä omassa vuoassaan ja leikkaa jäähtynyt levy sitten yhdeksäksi brookieksi.

Marc Aulénin minttuhernari Nordic Dynamitella

Blogiimme on sen reilun vuoden olemassaolon aikana päätynyt peräti 22 keiton reseptit, joten kun meille tarjoutui mahdollisuus saada arvostelukappale Sopat! -kirjasta, tartuimme heti innolla kauhan- ja kynänvarteen.

Marc Aulénin keitokset ovat tulleet minulle aiemmin tutuksi Kruununhaassa sijaitsevan, vuonna 2010 avatun Qulma-ravintolan kautta. Aiemmassa työpaikassani Qulman tarjoama kolmen keiton buffet oli yksi lounassuosikeistamme ja kävimmekin usein maistelemassa Aulénin kekseliäitä soppia ja herkullisia lisukkeita. Qulmassa on tullut myös todistettua, että keitoillakin voi saada itsensä ahdettua melkoiseen ähkyyn!

Mutta palataanpa takaisin kirjaan. Aulénin soppafilosofia lähtee siitä, että edullisistakin raaka-aineista saa niitä kaikessa yksinkertaisuudessaan kunnioittamalla loihdittua mahtavia makunautintoja, ja vieläpä nopeasti. Aulén noudattaa tätä periaattettaan kirjansa reseptiikassa hyvinkin johdonmukaisesti, joten ohjeet ovat selkeitä ja tarvittavien ainesosien määrä pysyy maltillisena ja lähikauppaystävällisenä. Yksinkertaisuus ei kuitenkaan ole tappanut luovuutta -päinvastoin! Kirjan ja Qulman lounaiden perusteella Aulénin tavaramerkiksi ja vahvuudeksi muodostuu juuri ennakkoluuloton makujen yhdistely.

Toisaalta samainen yksinkertaisuus ja nopeuden tavoittelu on ainakin itselle läpi koko kirjan toistuvuudessaan myös sen kompastuskivi; meillä kun keittiössä viihdytään usein kelloon katsomatta näpertelemässä ja uskotaan, että ne kirjan resepteistä karsitut "ylimääräiset" työvaiheet, kuten vaikkapa keitossa käytettävien kasvisten paahtaminen, tuovat makuun vaivan arvoisen lisän. Samaan hengenvetoon on kuitenkin lisättävä, että nopeasti valmistuvan, silti innovatiivisen ja herkullisen arkiruoan kokkaaminen on yhtä lailla tavoiteltava taitolajinsa. Tähän tarkoitukseen Sopat! tarjoaakin monta hyvää oivallusta ja uutta makukokemusta.

Yksi tällainen raikas tuulahdus on Aulénin keksimä minttuhernekeitto, joka saa potkunsa kirjan mainiossa lisuke-osuudessa kuvatusta, mm. reilusti habaneroa, puolukkaa ja rusinoita sisältävästä Nordic Dynamite -chilitahnasta.

Minttuhernari (3 hengelle)
1 keskikokoinen keltasipuli
1 isohko jauhoinen peruna
0,75 l kasvislientä
2 ml tulista chilitahnaa (esim. Nordic Dynamitea, jonka ohje löytyy kirjan sivulta 87)
400 g pakasteherneitä
3 rkl sitruunamehua
1 rkl valkoista sokeria
0,5 dl tuoreita mintunlehtiä
0,5 dl smetanaa

Kuori ja kuutioi sipuli ja porkkana. Lisää kuutioit kattilaan yhdessä kasvisliemen, chilitahnan, herneiden, sitruunamehun ja sokerin kera ja keitä aineksia puolen tunnin ajan. Lisää joukkoon minttu ja smetana ja soseuta keitto tasaiseksi. Tarjoile.

Yhteistyössä Gummerus Oy. Kirjan kuva: Gummerus Oy.

Shakshuka

Tähän herkkuun törmättiin Kivistössä-blogissa. Shaksuka vaikutti äärimmäisen mielenkiintoiselta, joten pakkohan sitä oli päästä itsekin kokeilemaan välittömästi. Shaksuka on siis eräänlainen pyttipannu, siihen kelpaa tomaattikastikkeen ja kananmunien lisäksi melkeinpä mitä tahansa kaapista löytyy. Kananmunat on tarkoitus hauduttaa tomaattimurskassa, joten siinä kohtaa viimeistään mielenkiinto heräsi tätä sapuskaa kohtaan.

Täytyy sanoa, että kyllä kannatti kokeilla, pannullinen livahti vatsanpohjalle suurella nopeudella. Nam!
Tässä meidän versio, muutamilla muutoksilla lainatusta ohjeesta.

Shaksuka (kahdelle nälkäiselle)

1 tlk tomaattimurskaa

2 rkl tomaattipyreetä

150 g tuoretta pinaattia

4 kananmunaa

1 punainen paprika

1 keltasipuli

2 valkosipulinkynttä

1 tl jeeraa
1 tl kuivattua Rocoto turbo pube -chiliä
reilu neljännes ruukkua tuoretta timjamia
suolaa ja mustapippuria
laakerinlehti
oliiviöljyä

Pese ja valuta pinaatit, silppua sipulit ja leikkaa paprika kuutioiksi.

Kuumenna oliiviöly pannulla ja heitä sinne jeera. Paista jeeraa kuumalla pannulla hetki, jonka jälkeen vähennä lämpö. Lisää joukkoon sipulit sekä paprika.

Kuullottele viitisen minuuttia, lisää tomaattimurska, pinaatit ja mausta chilijauheella.  Sekoittele, kunnes pinaatti on nahistunut soosin joukkoon. Lisää tämän jälkeen pannuun tomaattipyreetä, reilu satsi tuoretta timjamia, laakerinlehti sekä suolaa ja mustapippuria. Hauduttele miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia.

Tässä vaiheessa kuvioon astuu mukaan kananmunat. Tee kastikkeeseen kauhalla neljä koloa pannun eri puolille reunojen tuntumaan. Riko kananmunat näihin koloihin ja laita kansi pannun päälle. Hauduta taas noin 10 minuuttia, jotta kananmunat juuri ja juuri hyytyvät. Keltuaisen pitäisi jäädä vielä valuvaksi.

Nosta pannu pöytään ja nauti tuoreen vaalean leivän kanssa.

Parsakaali-linssikeitto

En koskaan kyllästy pyöräyttämään yksinkertaisia ja maukkaita sosekeittoja lounaaksi; tämäkin soppa valmistui parissakymmenessä minuutissa. Linsseillä keittoon saa mukavaa ruokaisuutta niin, että kunnon lautasellisella pärjää pitkälle iltapäivään.

Helppo parsakaali-linssikeitto
3 dl punaisia linssejä
2 parsakaalia
2 pientä kesäkurpitsaa
1 pieni purjo
vettä
3 rkl kasvisfondia
2 dl ruokakermaa
merisuolaa

Huuhtele linssit ja kaada kattilaan. Pilko joukkoon kasvikset isoina paloina ja kaada joukkoon vettä, kunnes kaikki peittyvät. Keitä viitisentoista minuuttia ja soseuta keitto sitten sauvasekoittimella. Lisää joukkoon kerma, fondi ja maun mukaan muutama rouhaisu suolaa. Tarjoile.

Chipotle-fajitas

Tämä ei ole maksettu mainos. Tästä ei varsinaisesti pitänyt edes mitään postausta tehdä, kyseessä oli ihan perus fajitakset jonain masentavana talvisena arkipäivänä töiden jälkeen.

Syy tähän postaukseen on kuitenkin La Costeña Chipotles Adobados. Tuollainen purkki tuli joskus ostettua heräteostoksena ja nyt pääsin korkkaamaan sen fajitaksien sekaan. Ja kyllä kannatti, siis aivan mahtava maku! Tämä oli se syy, miksi tästäkin päädyin postauksen blogiin kirjoittamaan. Näissä chipotleissa oli täydellinen tulisuus, yhdistettynä todella maukkaaseen kastikkeeseen. Sisälsi ehkä jopa hivenen hedelmäisyyttä ja raikasta makua, savuisuuskin täysin kohdallaan. Näitä on saatava lisää! Aivan eri tasolla siis kuin jotkin perussäilykkeet, taisipa olla ihan ehtaa meksikolaista tavaraa. Ei yllättänyt. Vielä kun muistaisi mistä nämä tuli ostettua..

Chipotle-fajitas
400 g viljaporsaan lastuja
1 pss fajitas-mausteseosta
La Costeña chipotle-chilejä
pari kevätsipulia
pari tomaattia
jääsalaattia
maustamatonta jogurttia
salsaa
fetajuustoa
tortillalettuja

Paista porsaan lastut kuumalla pannulla öljyssä. Heitä sekaan pussillinen fajitas-maustetta ja loraus vettä. Keittele kasaan hetki. Kasaa kaikki ainekset lämpimien tortillojen päälle ja kääräise pakettiin. Tyrkkää suuhun ja pureksi sekä nielaise.

Suppilovahverokeitto pekonilastuilla

Mikä maistuukaan rankan työpäivän jälkeen paremmalta, kuin iso lohtuannos kermaisen pehmeää suppilovahverokeittoa, rapsakoita pekonilastuja ja itse tehtyä mahtavan hapanta ruisleipää?

Suppilovahverokeitto pekonilastuilla (kahdelle)
4 dl kuivattuja suppilovahveroita
5 dl vettä
4 siivua pekonia
2 pientä keltasipulia
1 rkl voita
120 g smetanaa
2 dl kermaa
2 rkl kasvisfondia
tuoretta persiljaa
mustapippuria

Laita suppilovahverot veteen likoamaan noin vartiksi.

Levitä pekonisiivut leivinpaperille uunipellille, laita pelti kylmään uuniin ja uuni sitten kuumenemaan 200 asteeeen. Paista siivuja parisenkymmentä minuuttia, kunnes ne ovat mukavan rapsakoita. Nosta siivut talouspaperin päälle jäähtymään ja pilko sitten sentin-parin levyisiksi lastuiksi.

Silppua sipuli pieneksi ja kuullota kattilassa voissa miedolla lämmöllä reilun viiden minuutin ajan. Purista sienistä enin neste (säästä vesi liemeksi) ja lisää kattilaan sipulien joukkoon. Paistele seosta viitisen minuuttia ja lisää sitten joukkoon kerma, smetana, fondi ja sienten liotusvesi. Kiehauta keitto ja silppua juuri ennen tarjoilua joukkoon tuoretta persiljaa.

Jaa keitto lautasille, ripottele annoksille pekonilastuja ja rouhaise lopuksi pintaan mustapippurihuntu. Tarjoile tuoreen ruisleivän kera.

Kardemumma-mustikkasorbetti

Kokeilimme ensimmäistä kertaa tehdä sorbettia jäätelökoneella, ja käytimme pohjana viime keväänä tekemämme mustikkamojito-sorbetin ohjetta. Tällä kertaa korvasimme raikkaan mojiton maun talvikauteen sopivammalla kardemummalla - on muuten uskomatonta, kuinka intensiivinen maku jo yhden kodan siemenistä tuleekaan!

Kardemumma-mustikkasorbetti
2 valkuaista
1 dl sokeria
5 dl mustikoita
1 vihreän kardemummankodan siemenet

Jauha kardemumman siemenet hienoksi morttelissa. Vatkaa valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Surauta mustikat tehosekoittimessa soseeksi ja lisää kardemummajauho joukkoon. Nostele varovasti mustikoiden joukkoon valkuaisvaahto.

Kaada massa jäätelökoneeseen ja jäähdytä noin parikymmentä minuuttia, kunnes kone ei melkein enää jaksa pyörittää massaa. Siirrä sorbetti pakasterasiaan ja pakasta vielä hetken, jotta saat tarpeeksi jämäkän koostumuksen. Tarjoile.

Papaijajäätelö jäätelökoneella

Mehukkaaksi kypsynyt papaija sopii mainiosti jäätelöön, ja yksikin hedelmä antaa jo yllättävän paljon makua jäätelömassaan. Kannattaa kokeilla!

Papaijajäätelö jäätelökoneella
1 papaija (kokonaisena 400 g, josta sosetta 150 g)
150 g valkoista sokeria
170 g kevytmaitoa
90 g vispikermaa

Pilko papaijan sisukset tehosekoittimeen ja aja tasaiseksi massaksi. Sekoita kulhossa keskenään sokeri, maito, kerma ja papaijasose. Kaada seos jäätelökoneeseen ja anna pyöriä, kunnes kone ei enää tahdo jaksaa pyörittää massaa. Siirrä valmis jäätelö toiseen astiaan ja pakasta vielä hetken ennen tarjoilua.

Kuohkea suklaakakku

Kun resepti sisältää neljä kananmunan valkuaista, voi arvata, että meillä on taas tehty jäätelöä... Tämä nopeasti valmistuva, erittäin kuohkea ja pehmeä kakku toimii yhtä lailla sekä kakkupohjana että sellaisenaan tarjoiltuna.

Peruskokoiseen irtopohjavuokaan tehtynä taikinan määrä kannattaa tuplata.

Kuohkea suklaakakku (pieneen irtopohjavuokaan)
2 rkl kaakaojauhetta
0,75 dl erikoisvehnäjauhoja
0,5 dl perunajauhoja
50 g voita
ripaus merisuolaa
4 kananmunan valkuaista
1,5 dl sokeria
tomusokeria koristeluun

Voitele irtopohjavuoka huolellisesti ja laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.

Sekoita kuivat aineet keskenään. Sulata rasva. Vatkaa valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Nostele nuolijalla jauhoseos varovasti valkuaisvaahdon joukkoon. Kaada sekaan jäähtynyt voi ja nostele varovasti tasaiseksi massaksi.

Kaada taikina kakkuvuokaan ja paista 20 minuuttia tai kunnes kakkua ei tartu kokeilutikkuun. Jäähdytä, irrota irtopohjavuoasta, kumoa kakku ja koristele tomusokerilla. Tarjoa kakku jäätelön tai vaniljakastikkeen kera.

Gurkha currykastike

Gurkha -currykastike lienee jokin nepalilaisen keittiön peruskastikkeista ja sitä käytettäneen monessa ruuassa. Meillä tätä käytetttiin ensimmäisen kerran lammascurryn tekoon. Ohje napattiin alun perin täältä.

Gurkha Curry
250 g sipulia
100 g tomaattia
1 rkl garam masalaa
0,5 tl kurkumaa
0,5 tl chilijauhetta
0,5 dl auringonkukkaöljyä
1 pieni kanelitanko
2 vihreää kardemumman kotaa
0,5 rkl inkiväärimurskaa
0,5 rkl valkosipulimurskaa
1 laakerinlehti
0,5 rkl tomaattipyreetä
Himalajan vuorisuolaa

Pilko sipulit ja tomaatit. Sekoita keskenään garam masala, kurkuma ja chilijauhe, lisää joukkoon tilkka vettä ja tee aineksista löysähkö tahna.

Kuumenna öljy paistinpannulla, paista kanelia ja kardemummaa hetki ja lisää tämän jälkeen joukkoon pilkottu sipuli. Paistele, kunnes sipuleissa on kullanruskea väri. Lisää joukkoon tässä vaiheessa inkivääri- ja valkosipulitahnat, paistele pari minuuttia koko ajan sekoittaen.

Lisää joukkoon aiemmin tekemäsi maustetahna ja laakerinlehti. Paista pari sekuntia, lisää pilkotut tomaatit ja tomaattipyree. Hauduta soossia noin 40 minuuttia.

Fetaporsasrullat ja -tomaatit

Ai miten niin arkiruokailumme kiertää välillä kehää? Tässä vaihteeksi fetaa ja timjamia possun ja tomaattien kera. Kokeile myös vaikkapa porsaan sisäfileetä pekoniin käärittynä tai koskenlaskijan pekonipossutaskuja.

Fetaporsasrullat (2 hengelle)
4 kpl vajaan sentin siivuiksi leikattua porsaan ulkofileetä
4 rkl fetamurua
timjamisilppua
merisuolaa
mustapippuria
cocktailtikkuja

Leikkaa porsaanfilee siivuiksi ja nuiji pihvit ohuiksi lihanuijalla. Rouhi fileiden pintaan suolaa ja pippuria ja saksi päälle reilusti timjamia. Murusta kullekin pihville noin ruokalusikallisen verran fetajuustoa ja kääri fileet tiiviiksi rulliksi. Kiinnitä rullat cocktailtikuilla ja paista niihin kauttaaltaan kullanruskea paistopinta reilussa voissa valurautapannussa. Siirrä rullat uunivuokaan ja paista 200-asteisessa uunissa viitisentoista minuuttia, kunnes rullat ovat kypsiä. Poista cocktailtikut ja koristele vuoka tuoreella timjamilla.

Grillatut fetatomaatit
3 romatomaattia
oliiviöljyä
merisuolaa
mustapippuria
tuoretta timjamia

Puolita tomaatit, asettele uunivuokaan leikkuupinta ylöspäin ja lorauta päälle oliiviöljyä. Rouhi päälle myös suolaa ja pippuria ja murusta joukkoon fetajuustoa. Laita vuokaan vielä muutama timjamioksa ja paista tomaatteja grillivastusten alla, kunnes fetakuorrute on saanut kauniin värin. Poista timjaminoksat ja koristele vuoka ennen tarjoilua vielä tuoreella timjamilla.

Harjun makkaratehtaan tuoremakkarat

Olemmekohan kehuneet Harjun makkaratehtaan antimia täällä jo aiemminkin? Törmäsimme niihin kesällä Herkkujen Suomi -tapahtumassa ja ostimme jumalaiset chilihodarit maistettuamme kotiinkin paketillisen seitsemän chilin (ancho, chipotle, passilla, mulato, quijilla, arbola ja habanero) raakamakkaroita. Toissa viikonloppuna käväisimme Töölön Anton&Antonissa, ja nopea vilkaisu lihatiskiin sinetöi seuraavan päivän lounassuunnitelmat. Tuttujen chilimakkaroiden lisäksi valitsimme sinappi-bratwursteja, jotka osoittautuivat myös aivan erinomaisiksi.

Makkaroiden kera halusimme jotain simppeliä vihreää ja päätimme kevättä malttamattomina odotellessa kokeilla, miltä toiselta puolen maailmaa rahdatut, perulaiset vihreät parsat maistuisivat. Pyöräytys oliiviöljyssä, perään rouhaisut suolaa ja pippuria ja sitten nopea grillaus valurautaisella parilapannulla. Hyvältähän ne tuontiparsatkin maistuivat!

Uunisiikaa aasialaisittain

Kalaruokia tulee tehtyä valitettavan harvoin. Tämä ohje löytyi onneksi pelastamaan tilanteen! Resepti on kirjasta "Sieltä missä pippuri kasvaa. Löytöretkiä uussuomalaiseen keittiöön." Kirjan mukaan tämä resepti on peräisin Hoa-saarelta, Vietnamista. Hyväähän tämä oli, täytyy tehdä toistekin!

Uunisiika
noin 600 g kokonainen siika
7 cm inkivääriä
merisuolaa
mustapippuria
5 kevätsipulia
1 punainen chili
ruukku korianteria
2 rkl vaaleaa soijakastiketta
3 rkl auringonkukkaöljyä

Laita uuni lämpenemään 220 asteeseen. Perkaa ja suomusta siika. Huuhtele kala hyvin kylmällä vedellä. Tee molempiin kylkiin muutama viilto ja hiero viiltoihin suolaa, pippuria ja raastettua inkivääriä. Mausta samoin myös kalan sisus. Asettele folio uunivuokaan, jonka päälle kaksi leivinpaperiarkkia. Levittele leivinpaperin päälle inkivääriraastetta kalankokoiselle alueelle. Asettele kala leivinpaperin päälle ja kiedo tiukkaan pakettiin. Laita paketti uuniin ja paista reilu puoli tuntia.

Ota kala uunista. Pilko kevätsipuli, chili ja korianteri reiluiksi paloiksi ja kuullota hetki pannulla. Kuumenna öljy ja soija pannussa. Avaa kala paketista, laita tarjoiluastiaan ja nostele kalan päälle äsken kuullotetut sipulit, chili ja korianteri. Lorauta kalan päälle vielä öljy-soija -seos ja nautiskele.

Paistettu riisi
2 dl jasminriisiä
4 dl vettä
reilu ripaus suolaa
1 porkkana
1 sellerin varsi
1 vihreä chili
5 kevätsipulia
200 g säilykeherneitä
2 kananmunaa
loraus mustaa seesamiöljyä
loraus vaaleaa soijakastiketta
loraus riisiviinietikkaa

Keitä riisi ohjeen mukaan. Laita wokkipannu kuumenemaan ja lorauta seesamiöljyä. Pilko sipulit, selleri, chili ja porkkana viipaleiksi. Heitä pilkotut ainekset pannuun, mutta säästä kevätsipulien vihreät osat myöhemmäksi. Paistele hetki ja lisää joukkoon riisit. Paista kananmunista toisessa pannussa kiinteä kokkeli, ja pilko se wokin joukkoon. Kippaa lopuksi sekaan vielä herneet. Mausta soijalla ja riisiviinietikalla. Sekoita viimeisenä joukkoon kevätsipulin silputut vihreät osat ja tarjoile heti.

Lohikäärmejäätelö jäätelökoneella

Pitahaya tai pitaya on Keski- ja Etelä-Amerikasta kotoisin oleva kaktushedelmä, jota kasvatetaan nykyään myös Aasiassa. Siellä se tunnetaan paremmin nimellä lohikäärmehedelmä. Pitahayaksi kutsutaan itse asiassa kolmea eri kaktushedelmää, joista Suomen marketeissa tuttu näky on pinkkikuorinen ja valkolihainen tarhametsäkaktuksen hedelmä.

Maidonvalkoinen, mustasiemeninen hedelmäliha suorastaan käskee kokeilla vinkeän pitahayan käyttöä jäätelönteossa. Lopputulos on paitsi esteettisesti hauska, myös erittäin hyvänmakuinen - hieman kiivi- tai melonijäätelöä muistuttava.

Pitahayajäätelö jäätelökoneella
1 pitahaya, josta sosetta 230 g
150 g valkoista sokeria
150 g kevytmaitoa
80 g vispikermaa

Puolita pitahaya pitkittäin (säästä kuoret tarjoiluun), kauho lusikalla sisukset tehosekoittimeen ja lisää mukaan sokeri ja maito. Surauta nopeasti tasaiseksi massaksi, mutta varo murskaamasta siemeniä. Lisää lopuksi joukkoon kerma.

Kaada seos jäätelökoneeseen ja anna pyöriä, kunnes kone ei enää tahdo jaksaa pyörittää massaa. Siirrä valmis jäätelö toiseen astiaan ja pakasta vielä hetken. Tarjoile jäätelö pitahayan kuorista.

Omenainen bataattikeitto

Ostimme taannoin Gummeruksen (2012) julkaiseman Mainiot keitot - kattilasta kulhoon -kirjan. Kymmeniä kivankuuloisia keittoreseptejä sisältävästä opuksesta ensimmäisenä lounaskokeiluun pääsi raikkaan omenainen bataattikeitto.

Originaalireseptissä keittoon lisättiin lopuksi myös omenamehua ja hieman tuhdimmin kermaa, mutta en halunnut tehdä keitosta aivan niin löysää (koska olin vähentänyt purjon määrää, mutta unohtanut vähentää veden määrää...). Onneksi soppa toimi yhtä lailla hyvin näinkin, eikä vahvempaa omenan makua olisi kaivannutkaan.

Omena-bataattikeitto
1 rkl voita
1 iso purjo (250 g)
2 bataattia (600 g)
1 iso porkkana
2 kirpeää omenaa (Granny Smith)
1,2 l vettä
1 tl merisuolaa
0,5 tl jauhettua muskottipähkinää
1 dl kermaa
mustapippuria
persiljaa koristeluun

Viipaloi purjo. Sulata voi kattilassa ja lisää joukkoon purjoviipaleet. Kuullota purjoja vajaa 10 minuuttia miedolla lämmöllä.

Kuori ja kuutioi bataatit, porkkana ja omenat ja lisää kattilaan. Kaada joukkoon vesi ja mausta suolalla ja muskottipähkinällä. Kiehauta ja anna keiton hautua miedolla lämmöllä parisenkymmentä minuuttia, kuunes kasvikset ovat pehmenneet.

Nosta kattila liedeltä, rouhi joukkoon mustapippuria ja soseuta keitto sauvasekoittimella. Lisää joukkoon kerma. Lämmitä keittoa vielä viiden minuutin ajan koko ajan hämmentäen. Tarkista maku, lisää tarvittaessa mausteita ja tarjoile tuoreen persiljasilpun kera.

Nopeat vadelmaruudut

Hirveä makeanhimo, eikä perustarvikkeita kummoisempia aineita kaapissa? Murotaikina kasaan, päälle hillopurkin pohjalta löytyvät vadelmahillot ja vartin päästä nopea - ja vieläpä ihan salonkikelpoinen - herkku on valmis.

Nopeat vadelmaruudut
150 g voita
300 g erikoisvehnäjauhoja
150 g valkoista sokeria
2 kananmunaa
1,5 tl leivinjauhetta
0,3 tl jauhettua vaniljaa
5 rkl vadelmahilloa

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Ota voi huoneenlämpöön ja pilko se pieniksi kuutioiksi. Lisää hetken kuluttua joukkoon sokeri ja vatkaa sähkövatkaimella vaahdoksi. Lisää joukkoon kananmunat ja vatkaa tasaiseksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan.

Painele taikina leivinpaperin päälle vajaan sentin paksuiseksi neliöksi ja levitä päälle hillokerros. Paista 10-15 minuuttia varoen, ettei hillo pala. Leikkaa hieman jäähtyneestä paistoksesta vinoneliön mallisia keksejä ja tarjoile.

Pekoniin käärityt jauhelihapihvit

Arki-illan nopeat jauhelihapihvit kruunaa tietysti pekoni - tällä kertaa parin kierroksen verran pihvin ympärille käärittynä, mikä takaa pihvin säilymisen mehukkaana. Pihvien kaveriksi paistoimme edelliseltä päivältä jääneitä perunoita ja pyöräytimme nopean sienikastikkeen.

Pekoniin käärityt jauhelihapihvit
400 g rotukarjan paistijauhelihaa
1 keltasipuli
1 kananmuna
2 rkl ruokakermaa
2 rkl korppujauhoa
merisuolaa
mustapippuria
1 pkt pekonia

Ota jauheliha puolisen tuntia ennen pihvien tekemistä huoneenlämpöön. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Pilko sipuli hienoksi silpuksi ja sekoita kaikki aineet paitsi pekoni keskeään. Muotoile taikinasta suuria, paksuja pihvejä ja kiedo kunkin pihvin ympärille pari pekoninsiivua. Paista kuumalla valurautapannulla pihveihin kaunis paistopinta ja siirrä pihvit uunivuokaan. Paista pihvit uunissa kypsiksi, noin vartin verran, ja valmista sillä välin lisukkeet.

Suppilovahverokastike
1,5 dl kuivattuja suppilovahveroita
1 keltasipuli
2 dl ruokakermaa
loraus sienten liotuslientä
merisuolaa
mustapippuria

Laita suppilovahverot likoamaan veteen hetkeksi. Silppua sipuli. Kuumenna pihvienpaistopannu ja ruskista siinä nopeasti sipulit. Purista sienistä enimmät vedet pois ja lisää pannuun. Mausta parilla rouhaisulla suolaa ja paistele sieniä muutama minuutti sipulien kanssa. Kaada joukkoon kerma sekä loraus sienten liotuslientä. Keitä kastiketta hetki kasaan ja rouhi ennen tarjoilua joukkoon mustapippuria.

Paahdettu myskikurpitsakeitto, rosmariiniöljy ja paahdetut kurpitsansiemenet

Tutustuin myskikurpitsaan (engl. butternut squash) Lontoon vuotenani, ja nyt lounaskeittoa pohtiessani mieleen juolahti pitkästä aikaa hyödyntää tuota lempeän herkullista palleroa kotikeittiössäkin.

Perusversion sijaan ajattelin kokeilla jotakin vähän erilaista ja pienen etsinnän jälkeen Lark & Linen -blogista löytyikin mukavan kuuloinen rosmariinilla ja päärynöillä rikastettu keitto, jonka ideaa hyödynsin oman soppani pohjana. Todella samettisen pehmeä, mukavasti rosmariininen lounasateria!

Paahdettu myskikurpitsakeitto (3 hengelle)
1 iso myskikurpitsa (n. 1,8 kg)
1 rkl picual-oliiviöljyä
merisuolaa
mustapippuria
2 keltasipulia
3 päärynää
2 rosmariininoksaa
vettä

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Halkaise myskikupitsa ja kaavi siemenet talteen. Valele leikkuupinnat oliiviöljyllä ja rouhaise päälle suolaa ja pippuria. Paahda kurpitsanpuolikkaita uunissa tunnin ajan.

Kuori ja pilko päärynät ja sipulit reiluiksi lohkoiksi. Lisää lohkot kattilaan yhdessä rosmariininoksien kanssa ja kaada päälle vettä niin, että ne juuri peittyvät. Anna kiehua pehmeiksi. Poista rosmariininoksat, lisää joukkoon kurpitsankuorista lusikalla kaapimalla sisukset ja soseuta keitto. Tarkasta maku, lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria ja tarjoile paahdettujen kurpitsansiementen ja rosmariiniöljyn kera.

Rosmariiniöljy
2 rkl picual-oliiviöljyä
2 rosmariininoksaa

Irrota rosmariininoksista lehdet ja jauha morttelissa hienoksi. Lisää joukkoon oliiviöljy. Käytä keittoannosten viimeistelyyn ja paahdettujen kurpitsansiementen maustamiseen.

Paahdetut kurpitsansiemenet
1 myskikurpitsan siemenet
2 tl rosmariiniöljyä
savustettua sormisuolaa
tellicherry-mustapippuria

Puhdista kurpitsansiemenistä suurimmat kurpitsaroippeet, huuhtele siemenet puhtaaksi siivilässä ja anna niiden kuivua. Kuumenna paistonpannu ilman rasvaa ja lisää siemenet pannulle. Laita kansi päälle, sillä siemenet pomppivat paahtuessaan. Paahda siemeniä ja ravistele pannua aina välillä, kunnes siemenet ovat saaneet paahteisen värin ja tuoksun.

Ota pannu liedeltä, ripottele joukkoon sormisuolaa ja jauha sekaan mustapippuria. Lisää lopuksi siementen sekaan rosmariiniöljyä. Tarjoile siemenet keiton päällä tai rouskuttele välipalaksi sellaisenaan.

Pannukakku

Kuuluuko pannukakun olla makeaa vai ei? Itse olen aina kuulunut vahvasti ei-koulukuntaan - makeushan tulee annokseen hillosta, mutta pienen vänkäämisen jälkeen suostuin kokeilemaan kuulemma maailman parhaan pannukakun tekemistä (eli lisäämään perustaikinaan sokeria ja vaniljasokeria). Vähensin sokerin määrää puoleen originaaliohjeesta, mutta taikina maistui silti epäilyttävälle. Jouduin kuitenkin taipumaan uunista tulleen herkun edessä - toimiihan se näinkin!

Pannukakku

8 dl kevytmaitoa

2 kananmunaa
0,75 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 tl suolaa
75 g voita
4 dl vehnäjauhoja

Sulata voi kattilassa ja nosta jäähtymään. Riko kananmunat kulhoon ja sekoita joukkoon sokeri, vaniljasokeri ja suola, lisää sitten mukaan maito. Vatkaa joukkoon vehnäjauhot ja kaada lopuksi taikinaan jäähtynyt rasva. Anna taikinan turvota puoli tuntia ja kaada se sitten leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paista pannukakkua 200 asteessa reilu puoli tuntia. Tarjoile vaikkapa mansikkakompotin ja kermavaahdon kera.

Raparpericrumble vaniljakastikkeella

Kesää odotellessa käytimme viimeisen pussin raparpereja pakkasesta Kotilieden sivuilta löytyneeseen mainioon raparpericrumbleen. Paistoksen kaveriksi pyöräytimme vaniljakastikkeen, jonka rakenne ja maku toimivat yhtä lailla erinomaisesti. Onnistunut jälkiruoka!

Raparperipaistos
500 g raparperinpaloja
1 dl kookospalmusokeria
100 g voita
2 dl isoja täysjyväkaurahiutaleita
1 dl valkoista sokeria
1 dl erikoisvehnäjauhoja
2 tl jauhettua kanelia

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Voitele uunivuoka ja lohko raparperit tasaisesti vuoan pohjalle. Ripottele päälle kookospalmusokeri.

Sulata voi pehmeäksi ja lisää joukkoon loput ainekset. Levitä muruseos raparperien päälle. Paista crumblea uunin keskitasolla puolisen tuntia. Tarjoile kylmän vaniljakastikkeen kera.

Vaniljakastike
1 vaniljatanko
2 dl kuohukermaa
2 dl kevytmaitoa
1 dl valkoista sokeria
4 kananmunan keltuaista

Halkaise vaniljatanko pituussuunnassa, kaavi siemenet irti ja lisää ne yhdessä tangonpuolikkaiden kanssa kattilaan. Kaada joukkoon kerma ja maito ja kuumenna seos kiehuvaksi. Anna kiehua parisen minuuttia koko ajan sekoitellen, ota seos liedeltä ja jäähdytä. Poista jäähtyneestä seoksesta vaniljatangon palaset.

Erottele keltuaiset kananmunista ja vatkaa ne käsivispilällä sokerin kanssa vaaleankeltaiseksi, ilmavaksi massaksi, ei kuitenkaan kovaksi vaahdoksi. Jatka sekoittamista ja lisää joukkoon pari lusikallista kermamaitoa. Kaada notkistunut munaseos kattilaan kermamaitoseoksen joukkoon koko ajan sekoittaen.

Nosta seoksen lämpöä vähitellen liedellä edelleen koko ajan vatkaten, varoen päästämästä seosta kiehumaan. Kastike sakenee kuumetessaan, mutta tämä ottaa aikansa. Kun kastike on saennut, jäähdytä se ennen tarjoilua.

Kaurakeksit

Rapean sitkeät kaurakeksit, nuo lapsuuden klassikkoherkut! Taisi olla mokkapalojen ohella ensimmäisiä reseptejä, joita ala-asteen juuri aloittaneena tietokoneella innoissani naputtelin ja reseptikansiooni printtasin. Tyylikkäällä hopeanhohtoisella kontaktimuovilla päällystetty reseptimappi on tallesssa jossain varaston uumenissa, joten tällä kertaa nappasin tutun kuuloisen perusohjeen täältä. Samalla tuli testattua, että kaurakeksit toimivat mainiosti myös ilman keltuaisia.

Kaurakeksit
100 g voita
2 dl sokeria
4 kananmunan valkuaista (tai 2 kananmunaa)
4 dl isoja täysjyväkaurahiutaleita
2 rkl erikoisvehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta

Pane uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

Sulata voi ja sokeri tasaiseksi massaksi kattilassa. Sekoita toisessa kulhossa keskenään kananmunien valkuaiset ja kuivat aineet. Lisää lopuksi joukkoon hieman jäähtynyt voi-sokeriseos.

Lusikoi taikinasta leivinpaperille uunipellille ruokausikallisen kokoisia taikinanokareita  3 x 3 riveihin, jotta keksit mahtuvat leviämään unissa.

Paista keksejä uunin keskitasolla viitisen minuuttia, kuunnes keksit ovat reunoistaan rapean kullanruskeita. Jäähdytä keksit tasaisella alustalla.