Poronpaistia ja lämmintä sieni-seesamisalaattia

Olkoon sitten kulunut sanonta, mutta poro se vaan on parasta! Reilusti mediumiksi jätetyn supermurean paistin kaveriksi kokkasimme herkullista sieni-seesamisalaattia, jonka resepti napattiin talteen jo viime vuoden puolella Suomi juhlii -teemaisesta K-Ruoka-lehdestä. Vuotuisesta puolikkaasta poronvastastamme pääsi tällä kertaa käyttöön kulmapaisti, mutta yhtä lailla hyvin samaa reseptiä voi käyttää myös sisä- tai ulkopaistin valmistamiseen.

Taroccorisottoa ja jänistä

Alkuvuosi on veriappelsiinien kulta-aikaa, joten tässä mahtava kunnianosoitus todella maukkaalle, makealle ja mehukkaalle - parhaalle veriappelsiinilajikkeelle - taroccolle! Hedelmäisen ja täyteläisen risottoannoksen kruunaa nopeasti mediumiksi rosmariinivoissa paistettu riistainen (metsä)jäniksen ulkofilee.

Peuraruukku

Talvi on tunnetusti erinomaista kaikenlaisten pitkään haudutettavien ruokien kulta-aikaa. Tähän kylmään ja koleaan Etelä-Suomenkin talveen sopii mitä mainioimmin koko päivän hautunut peura ja siitä valmistettu uskomattoman maukas ruukkuannos. Kokonaisuuden kruunaa hapatetulla kermalla viimeistelty lihaliemi, tästä tuli kertaheitolla tämän perheen suosikkiruokia!

Porotartar ruisleivällä

Tänäkin vuonna, kuten niin monena aiemminkin, tuli jälleen ostettua puolikas poro. Ruho saapui pari viikkoa sitten valmiiksi paloiteltuna, vakumoituna ja pakastettuna kotiovelle saakka. Lihaa taisi olla tällä kertaa noin 13 kiloa, joten siitä riittää vielä moneen herkutteluhetkeen. Ensimmäinen herkkuhetki päätettiin ottaa joulupöytään...

Jouluaaton päivällinen nimittäin käynnistyi loistavasti tällä uskomattoman maukkaalla porotartarilla itseleivotun ruisleivän kera. Kyytipojaksi lasilliset shampanjaa, nam!

Heinäsorsaa ja pastaa

Metsästys- ja riistakausi on edelleen hyvässä vauhdissa, ja mikäpä onkaan parempaa kuin suomalainen puhdas riista. Tällä kertaa keittiössämme valmistui heinäsorsa perineiseen tapaan padassa. Lisukkeeksi valmistimme aivan mahtavan maukkaan pastan, joka kypsenettiin kermassa ja sorsan paistoliemessä. Nam!

Poroa, juureksia ja tattaria

Ei siitä kovin kauaa ole, kun kekri (tai köyri, köyry, keyri, keuri) oli vielä suomalaisen vuodenkierron tärkein juhla. Satokauden tullessa myöhäissyksyllä päätökseensä pellot saatiin pakettiin ja karja sisätiloihin. Oli aika juhlistaa mennyttä vuotta ja huolehtia asiaankuuluvin menoin tulevan satokauden onnistumisesta. Ruoka näytteli kekrin juhlinnassa itseoikeutetusti pääosaa ja yltäkylläisistä juhlaherkuista saivat ihmisten lisäksi osansa myös paikalliset haltijat ja vainajat.

Hirven paahtopaistia ja hunajajuureksia

Huh mikä kauppareissu! Viime lauantaina koko porukan teki mieli kunnon hamppareita, joten suuntasimme lounaalle Tapiolan Funky Burgeriin ja siitä sitten Stockan Herkkuun ruokaostosksille. Herkussa oli kuitenkin miljoona ihmistä liikkeellä ja burgeriähkyinen esikoinen alkoi jo riekkua päiväunien puutetta. Vauvakin päätti vielä herätä itkemään, vaikka kaikki oli ajoitettu niin, että neidin piti nukkua. Typistimme siis ostoslistan minimiin ja suuntasimme suoraan lihatiskille, josta tuurilla löytyi hyvännäköistä ruotsalaista hirven paahtopaistia. Nappasimme mukaan puolen kilon palan ja kurvasimme kassoille - loput tarveaineet voisi kävellä hakemaan lähikaupastakin.

Ossobuco di renna ja lapinrieskaa

Talvi, riista ja höyryävät lihapadat kuuluvat erottamattomasti yhteen. Tänäkin vuonna saimme kuin saimmekin tilattua puolikkaan poronvasan suoraan tuottajalta, valmiiksi paloiteltuna, vakumoituna ja pakastettuna. Tämänkertainen poron puolikas painoi kaikkineen noin 13 kiloa, joten syötävää riittää jälleen pidemmäksikin aikaa. Emme malttaneet pitkään odotella, vaan otimme ensimmäisenä sulamaan hieman potkakiekkoja.

Päätimme yhdistää potkakiekkojen osalta italialaisen ja lappilaisen perinteen ja teimme ossobuco di rennaa. Poron potkakiekoista valmistettu ossobuco oli aivan erinomaista, riistaista ja mureaa. Pitkään mureaksi tomaattisessa riistaliemessä haudutettu poro juuresten kera ei voi pettää.

Ossobuco di renna
700 g poron potkakiekkoja

merisuolaa

vehnäjauhoja leivitykseen

50 g voita
2 sipulia
2 porkkanaa
1 palsternakka
130 g tomaattipyreetä
5 dl riistalientä
4 laakerinlehteä
5 maustepippuria

5 katajanmarjaa

Ota poron potkakiekot sulamaan hyvissä ajoin ja anna niiden lämmetä hieman. Katkaise potkakiekoista kalvot, jotta kiekot eivät käpristy paistettaessa. Leivitä porot vehnäjauhoissa. 

Laita pataan voi ja kuumenna se. Ruskista leivitetyt poron potkakiekot voissa ja siirrä odottamaan. Vähennä hieman lämpöä. Kuori ja pilko ronskisti sipulit, porkkanat ja palsternakka. Kuullottele niitä hetki voissa.

Lisää pataan ruskistetut porot ja sekoita joukkoon tomaattipyree. Kaada päälle puoli litraa riistalientä ja lisää joukkoon laakerinlehdet, maustepippurit ja kevyesti murskatut katajanmarjat.

Hauduttele kannen alla miedossa lämmössä vähintään 2 tuntia. Tarjoile vastapaistetun lapinrieskan kera. 

Lapinrieskat

2,5 dl kylmää vettä

5 dl kylmiä ohrajauhoja

0,5 tl merisuolaa

Laita pizzakivi kylmään uuniin ja käännä uuni päälle, 250 asteeseen. Kun uuni on kuuma, sekoita kaikki ainekset keskenään ja taputtele niistä jauhoissa ohuita rieskoja. Paista rieskat uunissa pizzakivellä noin 5 minuutin ajan.

Hirvipaistia, olutkastiketta ja paahdettuja maa-artisokkia

Riistaruokien kulta-aika on käsillä ja hirvenlihaa on viime aikoina ollut tarjolla laaja valikoima. Hirven sisäpaisti kannattaa jättää reippaasti mediumiksi, 55 asteeseen. Kun paistin malttaa antaa vielä vetäytyä foliossa puolen tunnin ajan ennen sen leikkaamista, ei lihasta valu pisaraakaan nestettä. Täydellisen mureaa ja mehevää hirvenpaistia!

Paistin kaverina tarjoillaan perinteisesti punaviinikastiketta, mutta Alkon reseptisivuilta löytynyt herkullinen olutkastike sopi hirven rinnalle vähintään yhtä hyvin.

Päivän tähtiä olivat myös uunissa paahdetut maa-artisokat. Muhkuraiset mukulat vain pestään huolellisesti, halkaistaan ja paahdetaan pehmeiksi ja reunoilta rapeiksi. Ei vaivalloista kuorimista, vain taivaallinen maa-artisokan maku. Näitä kannattaa kokeilla! Varsinkin, jos sattuu saamaan säkillisen ihania, itse viljeltyjä maa-artisokkia kotiin toimitettuna - jättikiitos O:n tädille!

Hirven sisäpaisti
800 g hirven sisäpaistia
2 tl rosepippureita
2 tl mustapippureita
2 tl merisuolaa
2 rkl voita

Hiero morttelissa rouhitut pippurit sekä suola huoneenlämpöisen lihan pintaan. Ruskista lihan pinta kauttaaltaan voissa kuumalla pannulla, ja siirrä liha uuniin. Anna lihan kypsyä 175-asteisessa kiertoilmauunissa viiden minuutin ajan, vähennä lämpätila 100 asteeseen ja anna lihan kypsyä hiljallee, kunnes sen sisälämpötila on 55 astetta. Kääri paisti folioon ja anna sen vetäytyä rauhassa puolen tunnin ajan ennen leikkaamista.

Paahdetut maa-artisokat
500 g maa-artisokkia
2 rkl oliiviöljyä
2 tl kuivattua rosmariinia
merisuolaa
mustapippuria

Pese maa-artisokat huolellisesti ja halkaise ne kahtia. Levitä artisokat uunipellille leivinpaperin päälle ja lorauta niiden päälle oliiviöljy. Ripottele sekaan rosmariini ja rouhi joukkoon myös suolaa ja mustapippuria. Sekoita mausteet tasaisesti artisokkien pinnalle ja käännä artisokat leikkuupinta ylöspäin. Paahda artisokkia 200-asteisessa kiertoilmauunissa 40 minuutin ajan.

Vaalea olutkastike
1 salottisipuli
1 rkl rypsiöljyä
2 dl vaaleaa lagerolutta, esim. Spaten München
2 dl ranskankermaa
1 rkl kokojyväsinappia
2 tl juoksevaa hunajaa
1 rkl maissitärkkelystä
merisuolaa
mustapippuria

Hienonna sipuli pieneksi silpuksi. Kuullota silppua öljyssä miedolla lämmöllä kattilassa kymmenisen minuuttia. Lisää joukkoon olut, ranskankerma, sinappi ja hunaja. Kiehuttele kastiketta keskilämmöllä viiden minuutin ajan. Lisää maissitärkkelys tilkkaseen kylmää vettä ja valuta nestettä ohuena nauhana kastikkeen joukkoon sitä samalla sekoittaen, kunnes kastike on sopivan paksuista. Mausta kastike lopuksi suolalla ja pippurilla.

Paahdettua peltopyytä ja sahramirisottoa

Ruskeankirjava peltopyy on fasaaninsukuinen kanalintu. Näitä pulleita siivekkäitä tavataan melkein kaikkialla Euroopassa ja myös läntisessä Aasiassa, lisäksi lintua on istutettu riistaksi Pohjois-Amerikkaan. Nimensä mukaisesti pellonpientareilla viihtyvä lintu syö siemeniä ja pikkuhyönteisiä.

Maanviljelyn tehostuessa peltopyiden elinympäristöjen säästämiseen ja lintujen suojeluun on Suomessa pyritty panostamaan, sillä kotimainen kanta on ehtinyt vähentyä noin 4000 pariin. Linnun syys-lokakuinen metsästys on vähäistä ja se pyritään kohdentamaan istutettuihin kantoihin. Euroopan mittakaavassa peltopyykanta on kuitenkin elinvoimainen, jopa 3 miljoonaa yksilöä kattava. Kauppojen pakastealtaista löytyvät Familian kokonaiset peltopyyt on tuotu EU-alueella, meidän testiyksilömme Isosta-Britanniasta.

Kuten linnun töpäkästä ulkonäöstä voi päätellä, sen rintafileet ovat kookkaat ja 300-grammaisessa siivekkäässä riittää reilusti syötävää yhdelle. Liha säilyy takuuvarmasti mehevänä, kun linnut käärii paistamisen ajaksi vielä kevyesti pancettaan (tai paremman puutteessa peruspekoniin). Kylkeen ruokaisa sahramirisotto ja kevyesti karamellisoituja viikunoita, ja onnellinen ähky on taattu.

Tarjoile peltopyyt runsaan ja paahteisen, perinteikkäältä Herdade do Esporãon viinitilalta Alentejon alueelta Portugalista tulevan Esporão Reserva Branco 2014 -valkoviinin kera.

Paahdettu peltopyy

2 Familian kokonaista peltopyytä (n. 300 g kpl)

merisuolaa

8 siivua pancettaa

Leikkaa lintujen kaulat irti ja käytä ne risoton teossa. Huuhtele ja kuivaa linnut huolella ja hiero ne sitten kauttaaltaan hienolla merisuolalla. Pyöräytä lintujen, erityisesti rintafileiden ympärille pancettasiivuja ja sido linnut pancettasiivuineen paistilangalla tiukoiksi paketeiksi.

Ruskista pyyt kuumalla pannulla voissa ja siirrä uunivuokaan. Paista lintuja 200-asteisessa uunissa 18 minuutin ajan. Poista paistinarut varovasti ja tarjoile paahdetut peltopyyt sahramirisoton ja karamellisoitujen viikunoiden kera.

Maailman kallein mauste. Hakaniemen etnokaupoista ostettu "espanjalainen" sahrami on todennäköisesti oikeasti peräisin Iranista. Hinta-laatusuhde pesee kuitenkin marketeissa myytävät suurten mausteketjujen puolen gramman jauhepussit koska tahansa.

Sahramirisotto

1,5 l kanalientä
2 isoa salottisipulia
100 g voita
250 g risottoriisiä, esim. carnaroli
1,5 dl kuivaa valkoviiniä
0,5 g sahramia
50 g pitkään kypsennettyä parmesanjuustoa (käytimme 40 kk)
merisuolaa

Kuumenna kanaliemi kiehuvaksi kattilassa.

Hienonna salottisipulit ja kuullota niitä kasarissa miedolla lämmöllä puolessa voista (50 g) kymmenisen minuuttia (lisää joukkoon myös peltopyiden kaulat makua antamaan. Lisää joukkoon risottoriisi. Hienonna torvisienet ja lisää mukaan kasariin. Kuullota seosta varovasti, kunnes riisinjyvät muuttuvat läpinäkyviksi ja tuoksuvat kevyesti paahteisilta.

Mittaa riisien sekaan viini ja anna sen imeytyä jyviin. Lisää joukkoon kanalientä vähitellen kauhallinen kerrallaan, samalla risottoa hiljalleen hämmennellen. Kun neste on lähes imeytynyt riisiin, lisää seuraava kauhallinen lientä. Jatka näin reilun vartin verran, kunnes riisi on pehmentynyt al denteksi ja risoton rakenne on kermainen. Lisää loppuvaiheessa mukaan myös vesitilkkaan sekoitettu sahrami.

Ota kasari liedeltä ja lisää risoton sekaan loput voista (50 g) pieninä kuutoina. Raasta parmesan ja sekoita risoton joukkoon. Anna risoton tekeytyä viitisen minuuttia kannen alla ja notkista se tarvittaessa ennen tarjoilua kanaliemellä. Mausta lopuksi tarvittaessa suolalla.

Karamellisoidut viikunat
2 viikunaa
ripaus ruskeaa ruokosokeria

Halkaise viikunat ja ripottele leikkuupinnoille sokeria. Aseta viikunat leikkuupinta ylöspäin uunipellille ja paista niitä 225-asteisessa uunissa 4 minuutin ajan. Käytä uunin grillivastuksia tai viimeistele karamellisointi toholla.

Bonuskuvana aiempi kokeilumme, grillattu peltopyy viski-sienikastikkeella. Mehukas peltopyy toimi myös grillattuna aivan mainiosti. Linnut vain avattiin perhosiksi, maustettiin suolalla ja pippurilla ja grillattiin 8 minuutin ajan. 

Toteutettu yhteistyössä Familian kanssa.

Poroa ja torvisienirisottoa

Viime syys-talvella ostamastamme puolikkaasta poronvasasta oli pakastimessa enää yksi ulkofilee jäljellä. Se kaipasi ympärilleen jotain ruokaisaa, joten päätimme tehdä sesongin mukaisesti kantarellirisottoa. Sellon torikauppiaalla oli kuitenkin myynnissä myös upeita mustia torvisieniä, joten suunnitelma hioutui hieman. Lasiin valitsimme sopivasti marjaisan ja tanniineiltaan kevyen Fontanafredda Langhe Nebbiolo 2014 -punaviinin Piemonten kukkuloilta.

Pohjoisen makuja juhliva annos toimi hienosti ja onneksi uhkaavasti loppumaan päässyt poronlihavarastokin täydentyy taas marraskuussa. Melkein tässä jo odottaa syksyä - mutta vain melkein!

Torvisienirisottoa ja poronfileetä
1,5 l kanalientä
4 salottisipulia
100 g voita
250 g risottoriisiä, esim. carnaroli
0,5 l torvisieniä (säästä pari sientä koristeluun)
1,5 dl punaviiniä, esim. Fontanafredda Langhe Nebbiolo 2014
50 g pitkään kypsennettyä parmesanjuustoa (käytimme 40 kk)
1 poronvasan ulkofile (n. 300 g)
voita ja öljyä paistamiseen
merisuolaa
mustapippuria

Kuumenna kanaliemi kiehuvaksi kattilassa.

Hienonna salottisipulit ja kuullota niitä kasarissa miedolla lämmöllä puolessa voista (50 g) kymmenisen minuuttia. Lisää joukkoon risottoriisi. Hienonna torvisienet ja lisää mukaan kasariin. Kuullota seosta varovasti, kunnes riisinjyvät muuttuvat läpinäkyviksi ja tuoksuvat kevyesti paahteisilta.

Mittaa riisien sekaan punaviini ja anna sen imeytyä riiseihin. Lisää riisien joukkoon sitten kanalientä vähitellen kauhallinen kerrallaan, samalla risottoa hiljalleen hämmennellen. Kun neste on lähes imeytynyt riiseihin, lisää seuraava kauhallinen lientä joukkoon. Jatka näin reilun vartin verran, kunnes riisi on pehmentynyt al denteksi ja risoton rakenne on kermainen.

Ota kasari liedeltä ja lisää joukkoon loput voista (50 g) pieninä kuutoina. Raasta parmesan ja sekoita risoton joukkoon. Anna risoton tekeytyä viitise minuuttia kannen alla ja notkista se tarvittaessa ennen tarjoilua kanaliemellä.

Ota poro huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen paistamista. Poista fileestä mahdolliset kalvot terävällä veitsellä. Kuumenna tilkka öljyä pannulla ja ruskista filee kauttaaltaan. Vähennä lämpöä ja lisää pannulle pari isoa nokaretta voita. Valele poronfileetä voisulalla, kunnes liha on sisälämmöltään 57 astetta. Nosta filee hetkeksi vetäytymään, mausta se suolalla ja pippurilla ja viipaloi se sitten risottoannosten päälle. Paista lihan vetäytyessä myös koristeluun varatut torvisienet samalla pannulla kuin poro ja lisää lopuksi annosten päälle.

Pulled boar burger - revittyä villisikaa

Juhannuksen ruokalista koostui pääasiassa villisiasta, ja sitähän riitti. Tästä vajaan 6 kilon villisian niskasta kirjoiteltiinkin aiemmin jo pitkät pätkät.

Villisian niska tuntui olevan parhaimmillaan pitkään haudutettuna, ragùna ja nyhtökarjuna. Nyhtökarju maistui erittäin hyvin pienen burgerin välissä yksinkertaisen salaatin ja marinoitujen punasipulien sekä savujuuston kera.

Makuhan villisiassa on jotain aivan muuta tietysti kuin jalostetussa kesysiassa, joten siihen vertaaminen lienee turhaa.

Villisiassa on kuitenkin erittäin tiivis, intensiivinen, mutta silti melko mieto riistan maku, joten se soveltuu myös henkilöille, jotka omasta mielestään eivät riistan mausta pidä... Todistetusti myös muuten nirsot tapaukset ovat nauttineet tätä herkkua hyvällä ruokahalulla, kiitosten saattelemana!

Nyhtövillisika
1,5 kg villisian niskaa
1 tl valkosipulijauhetta
1 rkl savupaprikajauhetta
savustettua suolaa
savustettua mustapippuria
paistopussi
0,5 dl savuista bbq-kastiketta (esim. hikkorisavu)
paistolientä

Paloittele villisian niskat reilunkokoisiksi kuutioiksi. Hiero pintaan valkosipulijauhe ja savupaprikajauhe. Rouhi sekaan reilusti savustettua suolaa ja savustettua mustapippuria. Laita villisiat paistopussiin ja nosta korkeareunaiseen uunivuokaan.

Laita uuni 100 asteeseen ja siirrä villisika kypsymään sinne noin 8 tunniksi. Ota sika uunista ja ota paistopussista lientä talteen muutama desi. Valuta loput nesteet pois ja levitä villisian niska uunivuokaan. Revi kahdella haarukalla lihat riekaleiksi ja sekoita joukkoon noin puoli desiä savuista bbq-kastiketta. Lorauta perään myös paistolientä ja sekoita hyvin.

Nosta uunivuoka vielä 100-asteiseen uuniin noin tunniksi. Lisää tarvittaessa joukkoon paistolientä, ettei liha pääse kuivumaan. Maista ja mausta vielä tarvittaessa suolalla ja mustapippurilla. Tarjoile esim. grillatun ciabattan, juuston, rucolan ja marinoitujen punasipulien kera.

Marinoidut punasipulit
2 punasipulia
0,5 dl balsamiviinietikkaa
ripaus suolaa
rouhaisu mustapippuria
1 rkl sokeria

Viipaloi punasipulit ja laita ne laakealle lautaselle. Lorauta päälle etikka, rouhi perään suola ja mustapippuri. Ripottele sekaan vielä sokeri ja sekoita sipulit hyvin. Anna maustua huoneenlämmössä vähintään puoli tuntia. Valuta sipulirenkaat hyvin ja tarjoile sämpylän välissä.

Lisäksi
ciabatta-sämpylöitä
juustoa
rucolaa
oliiviöljyä

Halkaise sämpylät ja sivele leikkuupinnat oliiviöljyllä. Grillaa sämpylänpuolikkaita kuumalla grillillä hetken per puoli. Lado sämpylän väliin revittyä villisikaa, juustoa, rucolaa ja marinoituja punasipuleita. Nauti.

Toteutettu yhteistyössä Familian kanssa.

Villisikaragù

Juhannus, sukumökki Savossa ja 5,7 kg villisikapaketti. Huh, haaste vastaanotettu! Familian meille testiin antaman valtaisan pakasteen päällä luki villisian niska, alkuperämaa Espanja. Lihan sulaessa olikin hyvää aikaa tutustua tuon hurjannäköisen karvakasan elämään...

Villisika eli metsäkarju on levinnyt tehokkaasti joko omine sorkkineen tai ihmisen viemänä lähes koko Euraasian alueelle. Sitä tavataan luonnonvaraisena myös Pohjois-Afrikassa ja lisäksi sitä on tarhattu tai istutettu sinne tänne ympäri maailmaa riistaeläimeksi. Kotoinen kesysikamme polveutuu yhtä lailla samaisesta villisiasta. Karanneista tai vapaaksi päästetyistä kesysioista onkin muodostunut vielä omia villipopulaatioitaan.

Villisikaemakot painavat sata kiloa, etelä-eurooppalaiset karjut kasvavat 300-kiloisiksi ja länsi-aasialaiset jopa 400-kiloisiksi. Villisikoja on vähitellen 1950-luvulta kulkeutunut idästä takaisin Suomeenkin, mutta meidän pohjoisissa olosuhteissamme karjujen paino jää "vain" pariin sataan kiloon.

Kesysikaan verrattuna metsäkarjun liha on astetta tummempaa, tuhdimpaa ja vähärasvaisempaa. Siksi sitä valmistettaessa onkin varottava, ettei liha kypsyessään kuivu. Matalalla lämmöllä pitkän haudutettuna homma ei voi mennä pieleen.

Yhdeltä palalta se pakkauksen läpi jäisenä näytti...

Meidän villisikapakettimme sisälsi etiketin mukaan villisian niskan (englanniksi paketissa luki chuck, eli niskan ja lavan alue, leikkuusta on vaikea mennä tarkemmin sanomaan). Oletimme niskan olevan yksi valtava köntti, mutta sulaessaan paketista paljastuikin viitisentoista kappaletta toisiinsa tiiviisti kietoutuneita lihanpalasia. Eipä se mitään, jaoimme palaset kolmeen osaan niin, että suurimmat paistettaisiin riskialttiisti vartaassa (vrt. taivaallinen iberico-kasslervarras) ja pienemmistä valmistettaisiin takuumureaa villisikaragùa sekä nyhtövillisikaa ciabatta-burgereiden väliin.

Ragùohjeeksi valitsimme brittikokki Michel Roux Juniorin rikkaita makuja ja pullollisen punaviiniä sisältävän reseptin. Italialaisesta lihaisasta pastakastikkeesta eli ragùsta tuli näillä opeilla mahtavan intensiivisen makuista ja liha mureutui hauduttaessa juuri täydellisen lohkeilevaksi. Tätä herkkua söisi niin juhannuksena kuin kylminä sydäntalven iltoinakin!

Mutta miten kävi kahdelle muulle villisikakokeilulle? Stay tuned!

...mutta sulaessaan paljastuikin kokoelmaksi pienempiä lihanpaloja.

Villisikaragù

2 keltasipulia

4 porkkanaa

4 sellerinvartta

4 valkosipulinkynttä

5 rkl vehnäjauhoja

1,5 kg villisian niskaa/lapaa (chuck)

280 g pekonia

2 laakerinlehteä

10 cm suikale appelsiinin oranssia kuoriosaa

75 cl punaviiniä (meillä keskitäyteläistä tempranilloa)

4 rkl tomaattipureeta

4 dl vettä

2 rkl kuivattua oreganoa

oliiviöljyä paistamiseen

merisuolaa

mustapippuria

tarjoiluun:

laadukasta kananmunapastaa, esim. pappardelle all'uovo

200 g siitakesieniä (tai mieluiten herkkutatteja)
2 rkl voita
parmesanjuustoa

Kuutioi keltasipulit ja porkkanat, viipaloi sellerinvarret ja hinonna valkosipulinkynnet. Kuullota kasviksia miedolla lämmöllä oliiviöljyssä kymmenisen minuuttia.

Kaada vehnäjauhot kulhoon ja rouhi sekaan reilusti suolaa ja pippuria. Leikkaa villisianliha suupaloiksi ja pyörittele palaset jauhoseoksessa. Ruskista leivitetyt lihat oliiviöljyssä kuumalla paistinpannulla muutamassa erässä.

Kuutioi pekoni ja sekoita kasviaten joukkoon. Nosta lämpöä ja paista seosta, kunnes pekoni kypsyy ja kasviksetkin hieman ruskistuvat. Sekoita joukoon tomaattipuree ja paista vielä pari minuuttia. Lisää kattilaan laakerinlehdet, appelsiininkuori ja ruskistetut lihat.

Kuumenna punaviini kiehuvaksi samalla pannulla kuin lihat aiemmin paistettiin. Kaada neste sitten kattilaan ja lisää perään 2 dl vettä ja oregano. Sekoita tasaiseksi, kiehauta ja pienennä lämpöä.

Hauduttele kastiketta kannen alla miedolla lämmöllä noin 2,5 tuntia tai kunnes liha on täydellisen mureaa. Sekoita kastiketta pariin kertaan haudutuksen aikana. Mausta kastike lopuksi vielä suolalla ja mustapippurilla.

Kun ragù on valmis, paista kokonaiset siitakesienet voissa ja keitä pasta al denteksi. Koristele annokset sienillä ja vastaraastetulla parmesanjuustolla.

Toteutettu yhteistyössä Familian kanssa.

Saksanhirven kruunukyljyksiä, kısır-salaattia ja ruohosipulidippiä

Saksanhirvi on jalohirvien heimoon kuuluva sorkkaeläin (jota Suomen nisäkäsnimistötoimikunta suosittaa kutsuttavan vakiintuneen nimensä sijaan isokauriiksi). Laji elelee luonnonvaraisena ympäri Eurooppaa aina Turkista Ruotsin eteläosiin asti. Lisäksi sitä on istutettu sinne tänne ympäri maailman. Punahirviksikin nimitettyjä saksanhirviä istutettiin Suomeenkin jo 1400-1500-luvuilla, mistä muistuttaa Ahvenanmaan vaakunassa edelleen komeileva sarvipää. Näillä leveysasteilla on kuitenkin liikaa lunta talvella, että laji olisi menestynyt.

Valmistimme Familian Uudesta-Seelannista maahantuomista muhkeista saksanhirven kareista kruunukyljyksiä, jotka saivat makunsa itäisen Välimeren huumaavantuoksuisista mausteista. Rub eli kuivista aineksista koostuva lihan pintaan hierottava mausteseos on vaivaton tapa marinoida liha. Yön yli levätessään liha ehtii marinoitua juuri sopivasti.

Mausteisen kruunukyljysten kera tarjosimme keltaisista tomaateista valmistettua maukasta turkkilaista kısır-salaattia ja raikasta ruohosipulidippiä. Alkukesä on muuten ollut ruohosipulin kasvun kannalta hyvinkin otollinen, joten omavaraisuus on sillä rintamalla tältä satokaudelta taattu.

Saksanhirven kruunukyljykset itäisen Välimeren tapaan
n. 1,2 kg Familian saksanhirven kareita leikattuna kruunukyljyksiksi

rub eli kuivamarinadi:
0,5 rkl jeeraa
0,5 rkl savupaprikaa
0,5 rkl persiljaa
1 tl hienoa merisuolaa
0,5 tl ceyloninkanelia
0,25 tl mustapippuria
0,25 tl inkivääriä

Puhdista kareista kalvot terävällä veitsellä. Leikkaa kareet kruunukyljyksiksi. Sekoita rubin aineet keskenään ja hiero kruunukyljykset kauttaaltaan kuivamarinadilla. Anna lihojen marinoitua yön yli jääkaapissa.

Ota kruunukyljykset lämpenemään huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen grillausta. Tökkää yhden kyljyksen paksuimpaan kohtaan lihalämpömittari. Kuumenna grilli ja paista lihoja suoralla lämmöllä, kunnes lihan sisälämpötila on noussut 50 asteeseen. Kääräise lihat kevyesti folioon ja anna niiden vetäytyä kymmenisen minuuttia ennen tarjoilua.

Kısır eli turkkilainen bulgursalaatti
4 dl bulguria
3 rkl tomaattipyreetä
1,5 rkl chilitahnaa
3 keltasipulia
6 luumutomaattia (käytimme keltaisia)
1 kurkku
5 kevätsipulia (käytimme uuden sadon punasipuleita)
1 silolehtipersiljaruukku
1 mintturuukku
n. 1,5 sitruunan mehu

Kypsennä bulgur pakkauksen ohjeen mukaan suolavedessä. Kuutioi keltasipuli hienoksi ja kuullota palat öljyssä pehmeiksi. Sekoita kuumien jyvien joukkoon sipulit, tomaattipyree ja chilitahna. Anna seoksen jäähtyä.

Pilko tomaatit ja kurkku pieniksi kuutioiksi, viipaloi kevätsipulit ja silppua persilja.

Sekoita kaikki ainekset bulgurjyvien joukkoon ja mausta salaatti lopuksi vastapuristetulla sitruunamehulla.

Ruohosipuli-jogurttikastike
400 g turkkilaista jogurttia
0,75 dl ruohosipulisilppua
1 luomusitruuna
mustapippuria

Sekoita jogurtin joukkoon silputtu ruohosipuli. Raasta mukaan sitruunan keltainen kuoriosa. Purista joukkoon myös puolikkaan sitruunan mehu. Mausta dippi lopuksi mustapippurilla ja anna sen makujen tasaantua jääkaapissa hetken ennen tarjoilua.

Toteutettu yhteistyössä Familian kanssa.

Fasaanin rintafileitä, nokkos-siiderisipuleita ja murskaperunoita

Fasaani, tuo kaikille etelä-suomalaisille tuttu takapihojen tepastelija, on alkujaan aasialainen peltokanalintu. Koska se sopeutuu hyvin moninlaisiin olosuhteisiin, fasaaneja on istutettu riistalajiksi sinne tänne ympäri maapallon. Fasaanin alalajeja on kolmisenkymmentä ja Suomessa kaakattava ns. metsästysfasaani on sekoitus näistä monesta.

Suomeen fasaanit toi Saksasta metsästystä harrastanut kauppaneuvos Karl Fazer 1900-luvun alkuvuosina. Nykyään maassamme talvehtii 70 000 - 130 000 yksilöä. Linnun metsästysaika Suomessa on syyskuun alusta helmikuun loppuun. Suurista puheista huolimatta O:n taskusta ei edelleenkään löydy metsästyskorttia, mutta onneksi Familian pakastefasaanit pelastavat tilanteen.

"Sannien" kanssa tarjosimme sesonkia kunnioittaen ihan taivaallista kuivassa omenasiiderissä haudutettua nokkosta ja sipulia, sekä uusia perunoita. Mahtava Crash Hot Potatoes -resepti on kotoisin Australiasta ja löysi tiensä keittiöömme Pioneer Woman -blogin välityksellä.

Pekoniin käärityt fasaanin rintafileet
3 Familian fasaanin rintafileetä
9 pekoniviipaletta
mustapippuria
voita paistamiseen

Pyyhi rintafileet kuiviksi ja siisti pois mahdolliset haulit ja höyhenjäämät. Sulata voi kuumassa paistinpannussa. Kun voin tirinä on hiljentynyt, ruskista fasaaninfileet nopeasti kummaltakin puolelta pannulla.

Nosta fileet pois pannulta ja kääri kummankin ympärille kolme pekoninsiivua niin, että fileet peittyvät kokonaan. Tökkää suuremman fileen paksuimpaan kohtaan lämpömittari. Palauta fileet takaisin pannulle ja paista lihoja välillä niitä käännellen. Lusikoi samalla voisulaa pannulta fileiden päälle.

Ota lihat pannulta, kun sisälämpötila näyttää 56-58 astetta. Kääri lihat löyhästi folioon ja anna niiden vetäytyä hetken ennen tarjoilua.

Nokkos-siiderisipulit
2 isoa keltasipulia
75 g voita
0,25 tl valkoista sokeria
0,5 dl ryöpättyä nokkosta
2 dl kuivaa omenasiideriä (esim. La Brique Cidre Bouché Brut)
merisuolaa

Viipaloi sipulit. Sulata voi kasarissa ja lisää sipulit ja sokeri mukaan. Kuullota sipuleita miedolla lämmöllä noin 10 minuutin ajan. Lisää joukkoon nokkonen ja jatka kuullottamista vielä toiset kymmenen minuuttia.

Lisää joukkoon siideri ja hauduttele muhennosta rauhassa, kunnes neste on lähes haihtunut. Mausta ennen tarjoilua suolalla.

Murskatut perunat uunissa
7 keskikokoista uutta perunaa
0,5 dl oliiviöljyä
mustapippuria
sormisuolaa
pieni nippu ruohosipulia
käenkaaleja eli ketunleipiä

Keitä perunat kypsiksi suolattomassa vedessä. Nosta kuumat perunat uunipellille leivinpaperin päälle ja murskaa ne kevyesti muusinuijan avulla. Pirskottele päälle reilusti oliiviöljyä, rouhi pinnalle mustapipuria ja ripottele lopuksi sormisuolaa. Paista perunoita 225-asteisessa uunissa, kunnes ne ovat rapeita ja ruskistuneita.

Silppua ruohosipuli ja ripottele silppua reilusti perunoiden pinnalle ennen tarjoilua. Koristele annokset lopuksi ketunleivillä.

Toteutettu yhteistyössä Familian kanssa.

Hummusta ja poroa

Pohjoinen poro kohtaa tässä annoksessa itäisen Välimeren keittiön lempeän hummuksen. Varhaisimmat maininnat hummuksesta löytyvät kairolaisita keittokirjoista 1200-luvulta, joten kikherneitä, seesaminsiementahnaa ja sitruunamehua on osattu yhdistellä maistuvaksi tahnaksi jo kotvan aikaa.

Idea annokseen lähti aiemmin tekemästämme marokkolaistyyllin maustetusta hummus-jauheliha-setistä.

Hummus
400 g säilöttyjä kikherneitä
0,5 dl sitruunamehua
3 rkl tummaa tahinia
1 valkosipulinkynsi
1 tl jauhettua jeeraa
2 rkl hyvää oliiviöljyä
0,5 tl merisuolaa

Huuhdo ja valuta kikherneet. Purista sitruunasta mehu. Lisää kaikki ainekset tehosekoittimeen ja surauta tahnaksi. Notkista tahna tarvittaessa tilkkasella vettä.

Poropaistos ja tikkuporkkanat
2 rkl voita
400 g poronjauhelihaa
merisuolaa
mustapippuria
3 porkkanaa

Sulata voi kuumalla pannulla. Kun tirinä on hiljentynyt, lisää joukkoon jauheliha ja ruskista se lähes rapeaksi. Mausta suolalla ja vastajauhetulla mustapippurilla.

Pilko tarjolle myös porkkanatikkuja hummukseen dipattavaksi.

Ranskalaista kyyhkypataa, omenaa ja herneitä

Kevättalven viikonlopun kruunaa erittäin maukas kyyhkypata. Riistalintu ja aivan uskomaton kastike ovat täydellinen yhdistelmä, lautaselle nousi suorastaan makujen sinfonia. Kastike oli kaikessa yksinkertaisuudessaan kerrassaan täydellinen ja annokset upposivatkin vatsoihin viimeistä murua myöden.

Resepti on mukaelma Riistalehdessä (6/2015) julkaistusta reseptistä. Reseptissä mietitytti hieman pitkähkö kyyhkyn kypsennysaika, mutta hyvin sekin toimi.

Kastikkeeseen ja lasiin sopii erinomaisesti täyteläinen, riistalle ja pataruuille soveltuva punaviini, Riistalehdenkin suosittelema klassikko Guigal Côtes du Rhône 2012.

Ranskalainen kyyhkypata
500 g Familian sepelkyyhkyn rintafileitä
4 salottisipulia
reilu nokare voita
2 dl lihalientä
2 dl punaviiniä (Guigal Côtes du Rhône 2012)
merisuolaa
mustapippuria
2 prk (á 120 g) smetanaa
pieni nippu kevätsipulia
ripaus valkopippuria
4 dl pakasteherneitä
3 Granny Smith -omenaa

Ota esiin pata sekä valurautapannu. Ota kyyhkyn rinnat hyvissä ajoin lämpenemään ja tarkasta ne haulien varalta. Lohko salottisipulit pariin osaan ja kuullota padassa hetki. Ruskista kyyhkyfileet kuumalla pannulla voissa nopeasti ja nosta pataan. Kaada fileiden päälle pataan lihaliemi ja punaviini. Kuumenna kiehuvaksi ja kuori vaahto tarkasti. Rouhi perään suolaa ja mustapippuria.

Hauduta rintafileitä liemessä miedolla lämmöllä vajaat puoli tuntia. Kaada haudutusliemi kattilaan ja jätä rintafileet pataan. Keittele haudutuslientä kasaan niin, että sitä jää jäljelle reipas desi. Lisää joukkoon smetanat ja sekoittele hyvin. Lisää joukkoon lihat ja pidä lämpimänä.

Valmista samalla herneet. Keitä herneitä reilusti suolatussa vedessä noin minuutin verran. Valuta herneet ja mausta ne ripauksella valkopippuria ja suolaa. Sekoita joukkoon nokare voita.
Silppua tässä vaiheessa kevätsipuli kyyhkypadan joukkoon. Lohko pestyt omenat ronskisti kuorineen ja paista niitä voissa muutama minuutti.

Kokoa annos: lautaselle ensin omenat, sitten kyykyt ja lopuksi herneet. Kaada lasiin reilu loraus samaa punaviiniä, jota käytit kastikkeeseenkin.

Syö hitaasti nautiskellen ja sivistyneesti viiniä siemaillen, samalla ranskalaisesta maaseudun rauhasta haaveillen. Pyyhi lopuksi kyyneleet silmäkulmasta ja mene nukkumaan.

Toteutettu yhteistyössä Familian kanssa.

Poropasta

Porosta on moneksi - tässä se päätyy jauhelihana kermaisen pastan kruunuksi. Yksinkertaisesti hyvää!

Poropasta
1 keltasipuli
50 g voita
2 dl ruokakermaa
1,5 tl riistafondia
200 g gnocchetti-pastaa
500 g poronvasan jauhelihaa
pieni nippu ruohosipulia
mustapippuria
merisuolaa

Valmista ensin kastike. Kuutioi sipuli ja kuullota kuutioita kymmenisen minuuttia 25 grammassa voita. Lisää joukkoon kerma ja fondi. Kiehauta ja anna kastikkeen hetken keittyä kasaan. Mausta kastike mustapippurilla ja suolalla.

Keitä pasta al denteksi pakkauksen ohjeen mukaan (1 litraan keitinvettä 1 rkl merisuolaa). Sekoita sipulikastike pasan joukkoon.

Kuumenna loput voista paistinpannulla. Kun voin tirinä on hiljentynyt, lisää jauheliha pannulle ja ruskista se nopeasti.

Kauho lautasille ensin kermaista pastaa, lusikoi päälle jauhelihapaistosta ja leikkaa lopuksi annosten pinnalle reilusti ruohosipulia.

Poronvasan ulkopaistia tyrnikastikkeella, rakuunaporkkanoita ja uuniperunaa

Puolikkaassa poronvasassamme on edelleen paljon syötävää jäljellä, joten tällä kertaa lautasille pääsi maukas ja murea ulkopaisti. Paisti maustettiin timjamilla ja sen kyljessä tarjoillut porkkanat puolestaan kylpivät rakuunan kanssa valkoviinissä. Kaiken kruunasi valloittava tyrnikastike, jonka ohje löytyi Viini-lehden numerosta 6/2015.

Uuniperunat
2 jauhoista perunaa, esim. rosamunda
merisuolaa

Pese perunat, hieraise niiden pintaan merisuolaa ja kääri ne ohuelti folioon. Paista perunoita 225-asteisessa uunissa ensin 30 minuuttia, vähennä lämpöä 175 asteeseen ja jatka paistamista vielä 30 minuutin ajan tai kunnes perunat tuntuvat kokeiltaessa kypsiltä.

Tyrnikastike
0,5 dl valkoista sokeria
1,5 dl sokeroimatonta tyrnimehua
0,5 dl kuivaa valkoviiniä
5 dl riistalientä
1,5 tl maissitärkkelystä
ripaus valkopippuria
2 rkl voita
merisuolaa

Paahda sokeri varovasti paksupohjaisen kattilan pohjalla pähkinänruskeaksi. Varo polttamasta. Kaada joukkoon tyrnimehu ja valkoviini ja keitä seosta kasaan niin, että määrä vähenee noin kolmanneksen.

Ota riistalientä muutama lusikallinen sivuun ja lisää loput kattilaan. Keitä kastiketta taas kasaan niin että sen määrä vähentyy kolmanneksen. Sekoita sivuun otetun liemen joukkoon maissitärkkelys ja kaada neste ohuena nauhana kastikkeen joukkoon koko ajan sekoittaen.

Anna kastikkeen kiehahtaa ja lisää joukkoon valkopippuri ja voi. Mausta kastike suolalla ennen tarjoilua.

Poronvasan ulkopaisti
600 g poronvasan ulkopaistia
2 salottisipulia
nippu tuoretta timjamia

Ruskista paistin pinnat nopeasti voissa kuumalla pannulla. Lohko salottisipulit. Nosta paisti folioon ja asettele sen ympärille salottisipulinlohkot ja timjaminoksia. Aseta paistomittari paistin paksuimpaan kohtaan ja kääri folio tiiviisti kiinni. Laita paistinyytti 150-asteiseen uuniin ja paista, kunnes lihan sisälämpö näyttää 56 astetta. Ota paisti uunista ja anna sen vetäytyä foliossaan vielä noin vartin verran ennen leikkaamista.

Rakuunaporkkanat
3 porkkanaa
pieni nippu tuoretta rakuunaa
1 dl kuivaa valkoviiniä
1 dl oliiviöljyä

Kuori porkkanat ja leikkaa ne tikuiksi. Laita kaikki ainekset kattilaan ja keittele porkkanoita miedolla lämmöllä reilun kymmenen minuutin ajan tai kunnes porkkanat ovat suutuntumaltaan tarpeeksi pehmeitä, mutta edelleen napakoita.

Timjamivoissa paistettua sepelkyyhkynrintaa ja manteli-artisokkapyreetä

Olipa palkitsevaa onnistua kehittelemään annos, jossa kaikki maut toimivat täydellisesti yhteen niin, että kokonaisuus yltää osiensa summaa korkeammalle. Neljän komponentin valmistuksessa menee toki hieman aikaa, mutta suuren osan voi tehdä jo hyvissä ajoin etukäteen ja kaikki on sinänsä yksinkertaisesti valmistettavissa.

Kotimaisten markettien pakastealtaissa viihtyvä Familian maahantuoma "metsäkyyhky" lienee viralliselta nimeltään sepelkyyhky (latinaksi columba palumbus, englanniksi wood pigeon). Sepelkyyhky pesii koko Euroopassa ja myös Länsi-Aasiassa, mutta näiltä pohjoisilta leveyspiireiltämme kyyhkyt lentävät eteläiselle Välimerelle talvehtimaan. Aiemmin vain metsiä asustanut arka sepelkyyhky urbanisoitui Suomessa 1990-luvulla ja onkin nykyään tuttu näky myös kaupunkien puistoissa ja hautausmailla.

Nimensä sepelkyyhky on saanut linnun kaulan valkoisesta kauluksesta. Ennen vuotta 1900 lintu tunnettiin nimellä sepelkyyhkynen ja onpa sen virallinen nimi ollut jokusen vuoden myös toukomettinen, kyyhky kun innostuu huhuilemaan tuttua huu huu huu -ääntään juuri toukokuisessa metsässä. Suomessa sepelkyyhkyn metsästysaika ulottuu elokuusta lokakuuhun (10.8.-31.10.) ja se on suosittu riisalintu koko Euroopassa.

Jos innostuit metsäkyyhkyn pehmeän aromikkaasta mausta yhtä paljon kuin me, kokeile ihmeessä myös aiemmin valmistamaamme taivaallista rosmariinivoissa paistettua, viskiliekitettyä metsäkyyhkynrintaa.

Artisokkapyreeseen ja paahdettuihin siemeniin ja pähkinöihin inspiraationlähteenä toimi Fork and Mouth -blogi.

Timjamiöljyssä paahdetut siemenet ja pähkinät
puolikas ruukku timjamia
2 rkl oliiviöljyä
1 dl saksanpähkinöitä
0,5 dl  auringonkukansiemeniä
0,5 dl kurpitsansiemeniä
merisuolaa
mustapippuria

Laita timjaminoksat ja oliiviöljy tehosekoittimeen ja surauta tasaiseksi. Poista tarvittaessa murskaantumattomat timjaminoksanpalat haarukalla. Kaada pähkinät, siemenet ja timjamiöljy kulhoon, mausta mustapippurilla ja merisuolalla ja sekoita kunnolla. Paahda siemeniä ja pähkinöitä 175-asteisessa kiertoilmauunissa uuninpellillä leivinpaperin päällä noin 15 minuutin ajan. Kaada valmiit pähkinät ja siemenet kannelliseen rasiaan, laita päälle pari palaa talouspaperia, sulje kansi ja käännä rasia ylösalaisin niin, että ylimääräinen öljy imeytyy talouspaperiin. Pähkinät ja siemenet säilyvät rapeina ilmatiiviissä rasiassa, joten ne voi valmistaa etukäteen.

Manteli-latva-artisokkapyree
480 g (2 tlk) säilöttyjä latva-artisokkia
50 g kuorittuja manteleita
ripaus valkopippuria
merisuolaa

Kaada artisokat ja mantelit tehosekoittimeen, lisää mukaan ripaus valkopippuria ja suolaa ja surauta ainekset silkkiseksi soseeksi. Pyreen voi valmistaa etukäteen ja kuumentaa vasta juuri ennen tarjoilua kattilassa.

Timjamivoissa paistetut kyyhkynrinnat
500 g Familian metsäkyyhkyn rintafileitä (pakaste)
merisuolaa
mustapippuria
4 rkl voita
puolikas ruukku timjamia

Hiero sulatettuihin rintapaloihin suolaa ja vastajauhettua mustapippuria. Valmista lihat kahdessa osassa. Kuumenna ensimmäistä erää varten pari isoa nokaretta voita paistinpannulla niin, että voi on sulanut ja tirinä hiljentynyt. Lisää voin joukkoon puolet timjamista. Paista timjaminoksat rapeiksi varoen polltamatta niitä ja nosta oksat sitten pois maustuneesta öljystä.

Paista ensimmäinen erä rintafileitä ensin toiselta puolelta kahden minuutin ajan samalla timjamivoisulaa fileiden päälle lusikoiden. Käännä lihat ja paista niitä minuutin ajan, edelleen voisulalla valelua jatkaen. Liha saa jäädä reippaasti roseeksi.

Kääri ensimmäinen erä lihoja folioon vetytymään ja paista toinen erä sitten samalla tavalla. Kun toinenkin erä on vetäytymässä, viimeistele juurekset.

Paistetut kelta- ja mustajuuret
2 keltajuurta
1 mustajuuri
merisuolaa
voita

Kuori keltajuuret ja keitä niitä suolavedessä 30 minuutin ajan. Kuori myös mustajuuri, leikkaa se muutamaan osaan ja lisää kattilaan, kun keittoaikaa on 10 minuuttia jäljellä. Leikkaa valmiit juurekset suupaloiksi. Kun kyyhkyn rintafileet ovat vetäytymässä foliossa, paista juurespalat öljyssä kullanruskeiksi.

Toteutettu yhteistyössä Familian kanssa.