Rosépippurilla ja thaibasilikalla maustettu kookosmaitojäätelö

Käsi sydämellä, tämän samettisempaa ja pehmeämpää jäätelöä ei kotikonstein voi olla mahdollista tehdä. Kookosmaito ja kondensoitu maito keitellään kananmunankeltuaisten kanssa vaniljalla maustetuksi kiisseliksi ja pyöräytetään jäätelöksi, sen ihmeempiä taikatemppuja ei täydellisen jäätelön tekemiseen tarvita. Makeaahan tuo toki on, mutta niin jäätelö saa ollakin.

Olemme aiemmin kokeilleet maustaa mansikkajäätelön mustapippurilla. Rosépippuri sopi jäätelöön yhtä lailla mukavasti ja thaibasilika täydensi jäätelön kaukoidästä ammentavaa makumaailmaa.

Rosépippurilla ja thaibasilikalla maustettu kookosmaitojäätelö
400 g (1 tlk) kookosmaitoa
400 g (1 tlk) kondensoitua maitoa
4 kananmunankeltuaista
1 ceyloninvaniljatanko
1 tl rosépippureita
1 dl thaibasilikan lehtiä

Sekoita kattilassa kookosmaito, kondensoitu maito ja keltuaiset keskenään. Lisää joukkoon halkaistu vaniljatanko ja tangonpuolikkaista kaavitut siemenet. Kuumenna seosta hitaasti, koko ajan hämmentäen, kunnes se sakenee ja muuttuu kiisselimäiseksi. Tämä tapahtuu viimeistään 84 asteen lämpötilassa, joten varo kiehauttamasta ja pilaamasta jäätelömassaa.

Jäähdytä sakeutunut jäätelömassa ja nouki jääkaappikylmästä seoksesta vaniljatangon puolikkaat pois. Kaada massa jäätelökoneeseen ja anna koneen pyöriä, kunnes jäätelö on niin paksua, että sitä on vaikea pyörittää.

Murskaa pippurit kevyesti morttelissa ja hienonna basilikanlehdet. Sekoita pippurirouhe ja basilikasilppu jäätelömassan joukkoon, kaavi jäätelö pakasterasiaan ja anna jäätelön kohmettua pakastimessa vielä tunnin verran ennen tarjoilua.

Eteläamerikkalaiset alfajores-keksit

Etelä-Amerikassa alfajor tarkoittaa ihan erilaisia herkkuja kuin täällä vanhalla mantereella. Etelä-Amerikkaa joitain vuosia sitten ristiin rastiin kierrellessäni ihastuin näihin maissijauhoista väsättyihin pehmoisiin kekseihin, joiden välissä oli dulce de lecheä eli paksua kinuskia ja ympärillä kookoshiutaleita. Alfajoreseista löytyy Atlantin takaakin jos jonkinlaista variaatiota, mutta tämä versio näytti olevan ainakin Argentiinassa suositun ja mielestäni myös maultaan paras. Reseptiin nappasin suuntaviivoja täältä.

Kuvassa näkyy myös yksi aniharvoista matkamuistoista, joiden hankintaan olen sortunut. Vaikken edes pysty juomaan kofeiinipitoisia juomia, mate-muki pilleineen (guampa & bombilla) oli pakko roudata keittiötä koristamaan. Yerba mate on oman kokemuksen mukaan erityisesti Uruguayssa supersuosittu juoma, ihmiset kävelivät kaduilla kuumaa vettä täynnä olevat termarit kainalossa ja matekupit käsissä vähän kuin Starbucks-addiktoituneet pohjoisemmat naapurinsa. Omaan makuuni karvas yrttijuoma on vähän turhan hurja ja jotenkin heinämäinen, joten onneksi kofeiiniyliherkkyys ei tässä asiassa muodostunut ongelmaksi. Mutta oli sellainen söpö kippo silti saatava!

Alfajores (45 kpl)
2 tlk kondensoitua maitoa
200 g voita
170 g valkoista sokeria
2 kananmunaa
2 kananmunan keltuaista
0,5 tl vaniljauutetta
330 g maissitärkkelystä
145 g erikoisvehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl kookoshiutaleita

Valmista ensin dulce de leche eli kinuski. Irrota maitotölkeistä etiketit, kääri tölkit tiukasti folioon (näin kattila ei sotkeennu etikettiliimaan) ja keitä niitä runsaassa vedessä kolmen tunnin ajan. Nosta tölkit jäähtymään.

Ota voi lämpenemään huoneenlämpöön. Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon kananmunat ja keltuaiset ja jatka vatkaamista vielä pari minuuttia. Sekoita joukkoon vaniljauute.

Sekoita maissijauhot, vehnäjauhot ja leivinjauhe keskenään ja siivilöi taikinan joukkoon. Vaivaa taikina tasaiseksi ja siirrä vähintään vartiksi viilenemään ja kohmettumaan.

Kaulitse jauhotetulla kaulimella taikina ohuiksi levyiksi leivinpaperiarkkien päälle. Leikkaa sopivalla muotilla, esim. kuohuviinilasilla, taikinasta pyöreitä keksejä ja nouki varovasti ylijäämätaikina keksien ympäriltä. Paista pohjia 175-asteisen uunin keskitasolla 10 minuutin ajan niin, että keksit kovettuvat, mutta eivät saa pintaansa lainkaan väriä.

Viilennä keksit, levitä puolelle keksipohjista kondensoidusta maidosta tehtyä dulce de lecheä ja paina toinen keksipohja kinuskin päälle niin, että sitä pursuaa hieman yli reunoilta. Pyörittele keksit kookoshiutaleissa ja siirrä ne sitten hetkeksi vetäytymään ennen tarjoilua.

Karpalo-kinuskibostonkakku

Kirpeä karpalo ja kondensoidusta maidosta keitetty makea kinuski, mikä olisikaan parempi makupari ihanan pehmoisen bostonkakun täytteeksi! Pistelin illan aikana poskeeni vaatimattomasti neljän kierteen verran tätä herkkupullaa, mutta sentään yksi bostonkakku päätyi lopulta pakkaseenkin asti vierasvaraksi.

Samaa ideaa noudattelevat myös keväällä pyöräyttämäni puolukka-kinuskikierrepullat.

Kinuski-karpalobostonkakku (3 kpl)
1 annos pullatakinaa
1 tlk (397 g) kondensoitua maitoa
300 g karpaloita
raesokeria

Aloita keittämällä kondensoidusta maidosta kinuskia. Irrota purkista etiketti ja vuoraa tölkki huolella foliopaperilla (näin etikettiliima ei tartu ikävästi kattilan reunoille). Laita purkki vedellä peitettynä kattilaan ja keitä kolme tuntia kevyesti poreilevalla lämmöllä. Jäähdytä tölkkiä hieman ennen avausta, mutta käytä kinuski kuitenkin kuumana, jolloin se levittyy parhaiten. Taikinan teko kannattaa siis aloittaa, kun maito on kiehunut parin tunnin ajan. Jäiset pakastekarpalot kannattaa myös ottaa sulamaan hyvissä ajoin.

Vaivaa hyvin kohonneesta taikinasta ilmat pois ja kauli ohueksi, suorakaiteen muotoiseksi levyksi (jos pöytäpinta-ala ei riitä, tee useammassa osassa). Levitä kinuski nuolijalla tasaiseksi levyn pinnalle ja ripottele päälle huoneenlämpöiset karpalot. Kierrä taikina pitkältä sivultaan tiiviiksi rullaksi ja leikkaa rulla 24 yhtäsuureen osaan. Asettele palat leikkuupinta ylöspäin leivinpaperilla vuorattuihin kakkuvuokiin (esim. pyöreä irtopohjavuoka), 8 palaa löyhästi aseteltuna kuhunkin vuokaan, ja anna kakkujen kohota rauhassa lähes kaksinkertaisiksi. Ripottele kohonneiden bostonkakkujen pinnalle raesokeria.

Paista kakkuja kiertoilmauunissa 160 asteessa 17 minuutin ajan, tai kunnes pullat vaikuttavat kypsiltä.

Pulla uunista ja kinuski-puolukkapuustit

Laskettu aika tuli ja meni, mutta tulevalla jälkikasvullamme ei näy vielä kiirettä pitelevän. Vierasvarapullat sen sijaan odottavat jo pakastimessa valmiina, ja niistä tulikin aivan mielettömän hyviä. Sitten vain jatketaan kärsimättöminä odottelua ja toivotaan, että pakastimessa on vielä jotain jäljellä, kun tuo uusi tulokas päättää saapua.

Puolukka-kinuskipuustit (24 kpl)
1 annos pullatakinaa
1 tlk (397 g) kondensoitua maitoa
4,5 dl puolukoita
24 kpl isoja amerikanmuffinivuokia
raesokeria

Aloita keittämällä kondensoidusta maidosta kinuskia. Irrota purkista etiketti ja vuoraa tölkki huolella foliopaperilla (näin estät etikettiliiman tarttumisen kattilan reunoille). Laita purkki vedellä peitettynä kattilaan ja keitä kolme tuntia kevyesti poreilevalla lämmöllä. Jäähdytä tölkkiä hieman ennen avausta, mutta käytä kinuski kuitenkin kuumana, jolloin se levittyy parhaiten. Taikinan teko kannattaa siis aloittaa, kun maito on kiehunut parin tunnin ajan.

Vaivaa hyvin kohonneesta taikinasta ilmat pois ja kauli suorakaiteen muotoiseksi levyksi (jos pöytäpinta-ala ei riitä, tee useammassa osassa). Levitä kinuski nuolijalla tasaiseksi levyn pinnalle ja ripottele päälle puolukat. Kierrä taikina pitkältä sivultaan tiiviiksi rullaksi ja leikkaa rulla 24 yhtäsuureen osaan. Asettele pullat leikkuupinta ylöspäin muffinivuokiin ja anna kohota rauhassa (huom. jäiset pakastepuolukat pidentävät kohoamisaikaa). Ripottele kohonneiden pullien pinnalle raesokeria.

Paista puolukka-kinuskipullia kiertoilmauunissa 160 asteessa 17 minuutin ajan, tai kunnes pullat vaikuttavat kypsiltä.

Tres Leches -kakku

Torta Tres Leches eli kolmen maidon kakku on Suomessa vielä melko tuntemattomaksi jäänyt Latinalaisen Amerikan klassikkoherkku. Kokeilimme valmistaa kakun sunnuntain grillibrunssille The Pioneer Womanin yltiöpäisen hehkutuksen saatteleman reseptin avulla, ja varsin hyväähän siitä tulikin.

Originaalireseptin tilavuusmitat kääntyvät desilitroiksi näin (huom. eri juttu, kuin brittien cup ja pint!):
- 1 US cup = 2.4 dl

- 1 US pint = 4.7 dl

Kondensoitua maitoa saa nykyään perusruokakaupoista, ja evaporoitua maitoa taas löytyy ainakin Helsingin keskustan Behnforsilta tai sitten kolme kertaa halvemmalla Hakaniemen etnokaupoista... Arvaa kummasta ostimme?

Taikina
2.4 dl erikoisvehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,25 tl merisuolaa
5 kananmunaa
2,4 dl sokeria (0,6 dl valuaisvaahtoon ja 1,8 dl keltuaisvaahtoon)
1 tl vaniljauutetta
0,8 dl kevytmaitoa

Kostuke
1 tlk kondensoitua maitoa
1 tlk evaporoitua maitoa
0,6 dl kuohukermaa

Pinnalle
4,4 dl kuohukermaa
3 rkl sokeria
mansikoita

Voitele irtopohjallinen kakkuvuoka ja lata uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Sekoita isossa kulhossa keskenään suola, vehnäjauhot ja leivinjauhe. Erottele kahteen kulhoon kananmunan keltuaiset ja valkuaiset. Jätä valkuaiset odottamaan, ja lisää keltuaisten joukkoon 1,8 dl sokeria. Vatkaa seos vaaleaksi vaahdoksi, ja lisää sitten joukkoon maito ja vaniljauute. Kaada seos jauhoastiaan ja sekoita varovasti vispilällä tasaiseksi. Vatkaa valkuaisia hetki niin, että muodostuu kevyt vaalea vaahto, ja lisää vaahdon joukkoon vatkaimen ollessa käynnissä 0,6 dl sokeria. Jatka vatkaamista, kunnes vaahto kiinteytyy ja kovettuu. Nostele valkuaisvaahto varovasti taikinan sekaan ja kaada seos vuokaan. Paista uunin keskitasolla 30 minuuttia, tai kunnes tikulla kokeillessa tikkuun ei tartu taikinaa.

Jäähdytä kakkupohja ja kumoa se reunalliseen astiaan. Rei'itä jäähtynyt kakkupohja haarukalla täyteen pieniä kolosia. Sekoita keskenään kondensoitu maito, evaporoitu maito ja kuohukerma. Valuta nestettä vähän kerrallaan kakkupohjan päälle niin, että neste imeytyy mahdollisimman tasaisesti myös kakun reunoille. Nestettä tuntuu olevan liikaa, mutta se imeytyy kyllä jääkaapissa, kun kakkupohjan antaa tekeytyä yön yli.

Nosta kakkupohja ennen tarjoilua jääkaapista, vatkaa kerma vaahdoksi ja levitä se kakkupohjan päälle tasaiseksi kerrokseksi. Vaihtoehtoisesti voit ensin leikata kakkupohjasta neliöitä ja levittää kermavaahdon vasta kunkin kakkupalan päälle. Koristele palat tuoreilla mansikoilla ja tarjoile.

Vadelma-valkosuklaacookiet

Briteissä asuessani lähikaupassani Sainsbury'sillä oli myynnissä vastustamattomia raspberry & white chocolate cookieita, jotka löysivät tiensä ostoskoriini aivan liian usein. Emiliin blogissa oli leivottu samanoloisia keksejä tällä ohjeella, jota mekin noudatimme paria variaatiota lukuunottamatta.

Self raising flourin korvaamiseen käytimme maaliskuisesta Yhteishyvän ruokaliitteestä lukemaamme kaavaa, jonka mukaan 1 desiin jauhoja käytetään leivinjauhetta 0,5 tl tai ruokasoodaa 0,25 tl. Ja desilitra vehnäjauhojahan painaa noin 65 grammaa.

Vadelmien kuivaaminen kasvikuivurilla ennen leipomista osoittautui hyväksi ideaksi. Keksien tekemisessä kokeilimme kahta tapaa, ensin ohjeessa ollutta mallia, jossa vadelmat ja suklaapalat piilotetaan taikinapallon sisään, ja sitten toista versiota, jossa taikinasta muovaillaan pyöreä levy, jonka pinnalle vadelmat ja suklaapalat asetellaan. Jos taikinaa olisi riittänyt kolmanteen pellilliseen, kolmas ja oletettavasti paras vaihtoehto olisi varmaan edellisten kompromissi, eli ensin vadelmat ja suklaat taikinapallon sisään ja sitten pallon litistys keksiksi ennen uuninlaittoa, jotta palaset tulevat keksien pinnalle osin näkyviin.

Valkosuklaa-vadelmakeksit
120 g tuoreita vadelmia
225 g sokeria
225 g voita
170 g kondensoitua maitoa
350 g vehnäjauhoa
1,3 tl ruokasoodaa

Asettele vadelmat kasvikuivuriin muutamaksi tunniksi (meillä kuivaamiseen taisi hurahtaa 5 tuntia).

Vatkaa sokeri, voi ja kondensoitu maito vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita sooda vehnäjauhojen joukkoon ja lisää taikinaan. Sekoita massa tasaiseksi, ja siirrä kelmun alla jääkaappiin jähmettymään pariksikymmeneksi minuutiksi. Leikkaa odotellessa valkosuklaa noin puolen sentin kuutioiksi.

Ota taikinaa noin parin ruokalusikallisen verran ja muotoile käsien välissä vähän litistetyksi palloksi. Lisää keskelle 3 vadelmaa ja 5 suklaapalaa ja litistä taikina sitten käsien välissä noin sentin paksuiseksi siivuksi. Tästä taikinamäärästä saat kahdelle pellille jaettuna noin 18 keksiä. Paista valkosuklaa-vadelmacookieita 170-asteisessa uunissa 15 minuuttia.

Banoffee

Olin himoinnut jo pidempään supermakeaa banoffeeta, ja kun kutsuimme alkuviikosta ystäviä sunnuntaibrunssille nyyttärihenkeen, jälkiruokavalinta oli helppo. Hellapoliisin resepti kuulosti herkulliselta, ja noudattelimme sitä hyvin tuloksin.

Kuten Hellapoliisi toteaa, kondensoidun maidon voi keittää toffeeksi etukäteen ja säilyttää jääkaapissa. Kannattaa silloin kuitenkin huomioida, että jääkaappikylmä toffee on hankala (mahdoton) levittää keksimurupohjan päälle, joten toffeeta tarvitsee lämmittää hetki ennen levittämistä.

Banoffee
1 tölkki kondensoitua maitoa
260 g LU Bastogne -kandisokerikeksejä
70 g voita
3 banaania
2 dl vispikermaa
2 tl vaniljasokeria
pari palaa tummaa suklaata

Aloita valmistamalla paksu kinuski. Irrota maitotölkistä etiketti ja kääri tölkki sitten tiukasti folioon (näin purkinkylkeen mahdollisesti jäänyt etikettiliima ei sotke kattilaa). Keitä tölkkiä runsaassa vedessä kahden tunnin ajan. Jäähdytä.

Murskaa keksit, sulata voi ja sekoita ne keskenään. Painele seos lusikalla irtopohjavuoan pohjalle. Peitä vuoka kelmulla ja laita jääkaappiin jähmettymään noin puoleksi tunniksi.

Levitä kinuksitoffee keksipohjan päälle. Siivuta banaanit ja asettele 3/4 siivuista toffeen päälle. Vispaa kerma, mausta vaniljasokerilla ja levittele banaanien päälle. Koristele kakku lopuilla banaaninsiivuilla ja tummasta suklaasta raastetuilla hippusilla. Anna tekeytyä kelmun alla vielä puolisen tuntia ennen tarjoilua.